keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Pionipenkin kuulumisia

 Sain tänään paketin, melkein joululahjan, joka on minulta ihan itseltäni minulle...onkohan hieman itsekästä, no toisaalta, mutta iloa siitä on varmasti aika monelle!


Komeat juurakot!
 

Tilasin Suomen Pionistien kautta juurakoita ja ne saapuivat tänään. Samalla innostuin istuttamaan siemenestä kasvattamani puupionit (paeonia) (sillä nimellä siemenet olivat pussista, jonka ostin joskus Lahden puutarhamessuilta). 


Maahan menivät puupioneideni kanssa 'p.tenuifolia 'Klaus', 'Mrs Franklin D Roosevelt', 'Fan Tan'. 'Julia Rose' ja 'Blushing Princess'. Jos olisin helmikuussa tiennyt, että istutussää on ihan unelma, olisin tilannut juurakoita enemmän, mutta näin tällä kertaa - ensi keväänä lisää.

Kun olin saanut pionien juuret maahan, leikkasin vanhat pionien varret pois. Ajattelin ruokota koko maan, mutta minulla oli tuhottomasti pieniä purevia kavereita, päätin siirtää homman tuuliselle päivälle. Pionipenkki kukki kesällä kauniisti ja ihan mahdottoman paljon perattavaa toisaalta juurakoiden alueella ei ole. Pionien juurella kasvaa sormustinkukkia (digitalis)(taimet ovat ihanan meheviä ja viimein ne kasvavat meillä), ja Kivipellon vanhaa kantaa olevaa keltasauramoa (Anthemis tinctoria). Rikkojakin toki oli ja siroukonhattu (aconitum yezoense) oli innostunut kasvattamaan siementaimia, eli niitä pitää hiukan rajoittaa.

Keskellä kuvaa aika rehevä ruskosormustinkukan (digitalis ferruginea) siementaimi

Penkissä kasvaa myös erilaisia marhanliljoja (lilium martagon). Ovat upeita varreltaan, minuakin korkeampia. Mutta ihmettelin niiden kasvuvoimaa... täytyy vielä peitellä kehittyneitä sipuleita, kun aivan maan pinnalle pyrkivät, ehkä täytynee kaivaa ne ylös ja jakaakin.



Mutta, kysyisin teiltä, puupioneissani on reipas varsi, puutunutkin ja pelkään tietenkin kauriita, jotka ovat taas neljän porukassa tulleet ihan pihaan saakka oleskelemaan, olisiko syytä laittaa pioneihin runkosuojat - varmaan kauriit ei niitä syö, mutta reviirimerkintää pelkään enemmän.

 

Pieni sivuhypähdys lopuksi sisääntulopenkkiin. Ametistiukonhattu (Aconitum carmichaelii ) kukkii, kiitos kuuluu lämpimälle ja armolliselle syyssäälle!


 Toinen sivuhypähdys...esikko (primula) alkoi kukinnan jälleen. Minusta se on kaunis! Ostin sen joskus Tukhoman messuilta enkä tiedä sen nimeä, mutta se ei haittaa!

Olen niin onnellinen tästä syksyn lämpimästä jatkoajasta ennen lumen tuloa!

Kaikkea hyvää sinulle!

💚

8 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä ihanaa aikaa, niin kaunista - ja mitkä säät, selvästi sielläkin!
    En osaa sanoa suojaamisesta, tai jotain osaan. Täällä pioneja ei ole syöty, mutta kauriilla on ärsyttävä tapa maistella kaikkea ja verson pään suuhunsa saatuaan ne nykäisevät. Siinä saattaa olla vastaistutettu pioni mullan päällä juurineen seuraavaksi. Joten suojaisin ne verkoilla. Etenkin, kun voivat tosiaan hangatakin runkoja.
    Hyvää kasvua pioneillesi! Ihanaakin ihanampi ametistiukonhattu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säät ovat kyllä hellineet ja hellii - ihan uskomatonta, kun aina varautuu kaikkein pahimpaan, mutta nyt ehtii vaikka mitä puutarhahommaa tehdä!
      Taidan huomenna verkottaa nuo puupioneiden taimet, ne saivat taimetuksen aikaan olla rauhassa kasvulavoissa, mutta enpä tiedä kuinka nyt! Kauriit ovat aika ilkeää sakkia, tuo reviirimerkkauskin harmiittaa kovin!
      Kiitos, samaa toivon! Joka vuosi on aika jännää, ehtiikö ametistiukonhattu kukkia, nyt ehti!

      Poista
  2. Miksei sitä mukavalle ihmiselle nyt lahjoja ostaisi😉
    Jestas, mitä marhanliljan sipuleita sinulla siellä on. Nuo kannattaa ehdottomasti nostaa ja jakaa.
    Puupionien kanssa en osaa neuvoa, mutta meillä oli viime talvena/keväällä ensimmäistä kertaa kauriita pihalla ja myös marhanliljan nuppuja oli maistettu!
    Kaunis tuo ametistiukonhattu. Meillä ei ukonhatut kunnolla tänä vuonna kukkineet, kun oli niin kuivaa ja kirvat iskivät nihin (niinkuin aina kuivina kesinä). Mutta rentoukonhattupienokaiseni teki pari pientä kukkaa. Niistä olin tosi iloinen!
    Ihana esikko myös. Kiva löytää kaikkia tällaisia pieniä ilonaiheita puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä juuri ja kun itse osaa niin saa mitä haluaa!
      Marhanliljat kasvavat meillä niin huimaa vauhtia aina! Viime vuonna kummitytön kanssa nostettiin yksi erä, kolme sipulia laitettiin ja melkein kolmekymmentä isoa sipulia nostettiin - varmaan nyt käy samoin!

      Kauriita on varmaan nyt ihan joka paikassa, me ei olla vielä jahtia aloitettu, mutta kohta! Ihan pihassa päiväsaikaankin ovat. Harmittaa kun syövät kaikki (toki nälkäänsä osin) ja merkkaavat reviiriä niin, että puista lähtee kuoret.

      Rentoukonhattu onkin minulle aivan uusi tuttavuus, varmasti ilahdutti kukinta ja taimivauvojen kasvu! Mulla tuo siroukonhattu on alkanut valloittaa maailmaa ja siementaimia löytyy, muista ukonhatuista ei niinkään. Kirvat kyllä helposti niihin iskevät! Ametistiukonhattu on aina hyvin myöhäinen kukkija ja joka vuosi ennen lumen tuloa se ei ehdi kukkiakaan.

      Tuo esikko on ihana ja hyvin kestävä, sitä olen hiukan jakanutkin!

      Poista
  3. Kivoja kukkimisia! Tuollainenkin yhdistys on, enpä tiennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Suomessa on kaksi pioniyhdistystä, itse kuulun Suomen Pionisteihin, joka on ruotsalaisen yhdistyksen sisaryhdistys.

      Poista
  4. Dear Saila!

    I also usually buy gifts for myself. Plant gifts are the best thing I know about :)
    So many beautiful peonies you have bought! Peonies provide long-lasting pleasure. I also have many Martagon lilies. I love them so much, but I let them grow as they want. Several of them are taller than me too. Your primrose is so beautiful! It's the same what they're called, only they bloom.
    All the best to you!
    Hugs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dear Marit!
      Sometimes you can buy gifts for yourself, such flower gifts at least! I ordered these back in February and today they arrived in the mail like an early Christmas present! Peonies are lovely!
      Martagon lilies have incredible growth power! I also have several of them and the one whose bulbs are already growing on the surface of the ground must be dig up and replanted!
      That primrose is so beautiful and always blooms again in spring and autumn! Blooming is the most important!
      All the best to You!
      Hugs!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!