perjantai 18. marraskuuta 2016

Kuusi kuvaa kesästä

Ihania haasteita on ollut liikkeellä jo monta! Voiko olla mukavampaa, kuin palata viime kesään, valon ja kukkien, vihreän luonnon aikaan, nyt kun tuuli heiluttaa vilussa värjötteleviä puita ja sade piiskaa maata.

Rikkaruohoelämää-blogin Between kutsui minut perinteisesti mukaan 'Kuusi kuvaa kesästä' -haasteeseen. Haaste on Mökkipuutarhassa-blogin Pirjon aloittama mukava perinne.  

Kuten blogissaan Between kirjoitti vuodenajoista, olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Vuoden jakaminen neljään osaan on liian karkeaa. Jako pitäisi tehdä uudelleen. Tarhurin kesä alkaa viimeistään huhtikuulla ja loppuu loka-marraskuun vaihteeseen. Syksyllä, talvelle ja keväälle jää siis loput kuukaudet, jakakoot ne miten haluavat, mutta uskon että keväällä on vahvin voima noista kolmesta, päivähän alkaa pidentymään jo ennen joulua ja eikö se ole selvä kevään merkki!

 Suomi täyttää 100 vuotta, oma sinivalkoiseni juhlistaa tätä suurta asiaa ihan joka vuosi!


Seikkailin eri blogeissa viime talviunien aikaan. Unikot hurmasivat minut ihan kokonaan. Halusin kasvimaalleni pitkän unikkopenkin, sellaiseen paikkaan, että varmasti pääsen siitä nauttimaan mahdollisimman usein. Unikot itivät hyvin ja niiden silkkihelmat liehuivat kauniisti tuulessa. Unikot kasvavat meillä tulevinakin kesinä!


Kesällä kaipaan pikkulintujen sirkutusta ja perhosia! Viime kesä oli neitoperhojen aikaa. Parhaimmillaan punahatuissa niitä saattoi olla lähes kymmenkunta. Viime kesänä päätin hankkia meille yhä enemmän perhosten suosimia kasveja.


Kesääni mahtui monta  mukavaa retkeä niin etelään kuin pohjoiseenkin, Raumalla tavattiin puutarhabloggareiden kanssa, tapaaminen olikin yksi kesän kohokohtia! Vakka-Taimessa kuvattu ihanuus, punapähkinä, hurmasi minut jälleen!


Lapsuudessa mummulan lähellä asui vanha täti, hänellä kasvoi monta suurta pionia. Uimareissuilla jäin monta kertaa noita upeita vaaleanpunaisia kukkia ihailemaan - jo alle kouluikäisenä. Rakkauteni noihin ihaniin kukkiin syntyi jo silloin. Viime talvi koetteli omia pioneitani, yksikään ei menehtynyt kokonaan, yksi 'Lollipop'-pioni kärsi eniten, onneksi ei kuitenkaan lähtenyt talven matkaan. Nuppujen merestä ei voinut viime kesänä puhua, joitakin kukkia kuitenkin sain, vaatimattomasti kuitenkin.


 Viime kesään mahtui paljon ihanaa...kuuden kuvan valinta oli hyvin vaikeaa. Ihanuuskasveja riittää, niitä tulee koko ajan lisää.

Viimeksi, kun sain tämän mukavan haasteen, lähetin sen vapaana kulkemaan, napattavaksi, jos mukavalta tuntui. Nyt en jatka tätä perinnettä! 

Tällä kertaa haluan kutsua mukaan...

Annen blogista Annen jutut
Tuulikin blogista Kukkia ja koukeroita
Ninnin blogista Kosmetiikkatesti
Vanhan Rouvan blogista Zakuska-pöytä
Titan blogista Unelmia ruusuista 

Kiitos Between, kun kutsuit minut perinteisesti mukaan tähän haasteeseen! 

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille, toivottavasti aurinko pilkahtaisi pilviverhon takaa!

38 kommenttia:

  1. Kesää tule ikävä, kun katselee noita ihania kuvia. Kiitos haasteesta;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, onneksi ei kauaa enää mene, kun on talvipäivän seisaus ja kevät alkaa! Kesäkuvia olen viime aikoina katsellut kovastikin. Tykkäsin haasteesta itse, vastaa jos tuntuu mukavalta :D

      Poista
  2. Moi. Upeat kuvat tosiaan. Unikon kukka on ihan mielettömän upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sami! Unikon kukka on hyvin kaunis, siementaimista tulee mitä ihanimpia kukkia, terälehdet kuin silkkiä.

      Poista
  3. Kiitos, että otit haasteet vastaan. Tämä on ihana tapa palata kesään. Kävin juuri Juuson kanssa pihalla ja siellä on niin mahdottoman pimeää, ollut koko päivän. Toisaalta, sulaneet lumihanget tuovat mukanaan pienen tuulahduksen siitä, millaista on keväällä tarkkailla lumesta vapautuvia kukkapenkkejä ja jännittää, milloin ja mitä sieltä taas on odotettavissa. Ehkä ilman näitä talvikuukausia emme osaisi yhtä innokkaasti rakastaa kesää.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai otin! Nyt on mitä parhain hetki palata viime kesään ja samalla haaveilla tulevasta, kun vettä sataa lähes poikittain ja päivälläkin valoja pitää poltella. Hanget (meillä oli 5 cm lunta) saavat nyt kyytiä, ehkä hiukan päästään vielä puuhastelemaan ulos vaikka haravan kanssa, ainakin fiilistelemään, lyhentämään talvea.

      Varmaankin niin on että talvi on meille 'pakollinen' lepokausi, kuten puutarhallekin. Toivotaan, että tämä talvi olisi armollinen!

      Kiitos!

      Poista
  4. Oi, miten ihanat kuvat!
    Tykkään tuosta ekasta valtavasti. Siinä on niin raikas tunnelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Kuva keväisestä lehtopuutarhastani on myös oma suosikkikuvani ja siihen palaan usein. Se on valoa ja heleää vihreää täynnä, kasvu on aluillaan.

      Poista
  5. Moikka Saila. Ihastuin tuohon unikon ja neitoperhosen kuvaan. Siis ne on todella upeat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matti Juhani! Unikot ja perhoset ovat molemmat niin herkkiä, kuin silkkiä! Meitä hellittiin viime kesänä suurella määrällä ihania neitoperhoja ja unikoiden kukat tanssivat tuulessa silkkihameet päällä :D Keräsin unikoiden siemenet talteen, annoin osan siementääkin, lisää kylvän, jotta pääsen nauttimaan taas noista ihanista unikoista :D

      Poista
  6. Mahtava postaus! Niin kauniit kuvat ja mukava teksti. Tykkäsin!!

    VastaaPoista
  7. Ai että vähän pioneja;)
    Ihania kesäisiä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä pionini kukkivat aika vaatimattomasti verrattuna aikaisempiin vuosiin, talvi rassasi niitäkin. Peitin pionit syksyllä kunnolla, toivottavasti ensi kesä antaa taas uhkean kukinnan!

      Kiitos Pioni!

      Poista
  8. Kiitos haasteesta, aivan ihanaa!! Vastailen kunhan kerkiän, ja pitää miettiä niitä kuvia, mitenhän sitä osaakaan valita..
    Onpa ihania kesäisiä kuvia, täälläkin oli loppukesällä neitoperhosia ihan valtavasti daalioissa. Unikkopenkin minäkin haluan, pitkän, ja sellaisen missä ei ole muuta kuin niitä :) Ihana postaus taas, tuli niin kesää ikävä mutta pianhan se kevätkin jo kömpii luoksemme parin kuukauden jälkeen.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun otit haasteen vastaan!

      Kiitos! Unikot ja neitoperhot olivat viime kesän huippuja, ihanuuksia molemmat! Unikkopenkki hurmasi ja syksyllä keräsin siemenet talteen. Uusiakin siemeniä aion ostaan, koska olen kuullut, että tumma väri kukassa on herkästi taantuva. Mutta ensi kesänä meilläkin on iso unikkopenkki jälleen, juurikin sellaisen jossa on vain unikoita :D

      Kiitos Tuulikki! Kesää on niin ikävä, mutta ei aikaakaan, kun päästään taas multahommiin, hellittelemään pieniä taimivauvoja :D Hiljalleen se kevät kömpii :D :D :D

      Poista
  9. Voi miten ihana haaste. Nyt voin unohtaa vaakana lanaavan rännän, 17 metriä sekunnissa puhkuvan puhurin ja läpipääsemättömän pimeyden ja keskittyä ihaniin kesäisiin hetkiin... joten kiitos haasteesta, minä rupean haaveilemaan kuvieni kera ja yritän kovasti löytää VAIN kuusi kuvaa kesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiva juttu että tartut haasteeseen, vain siis kuusi kuvaa ja voin sanoa ettei valinta ole helppoa! Teillä on ollut melkoinen myrsky, älä vain mene ulos...kuvien kanssa on mukavampaa fiilistellä ja muistella kesän lämpöä!

      Poista
  10. Voi voi kun on kesää ikävä....mihinkäs se hävis niin nopsaan.
    Onneksi nyt on kynttilöiden ja valojen aika :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän aika päättyi, hetken vietämme talviunta ja sitten alkaa jälleen päivä pidentymään kohti uutta ihanaa kesää!

      Poista
  11. Unikot on kauniita :) Minulla kukki vaaleanpunaiset unikot koko kesän. Kyllä kevät on energisintä aikaa ainakin minulle. Kun kukat ja luonto herää henkiin. Joka päivä pakko katsoa, mitä on taas tapahtunut, Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikot ovat tosi kauniita! Meilläkin tuo unikkopenkki kukki aika kauan, ihan syksyyn asti. Sitä piti päivittäin käydä katsomassa. Laitoin penkkiin melkoisen sekamelskan eri värisiä ja kukkamuodoltaan poikkeavia unikoita, nautin ihan mahdottomasti.

      Kevät varmasti on energistä aikaa, valolla on ihmeellinen voima...luonnon heräämistä on niin mukava seurata, lumen häviämistä, ensimmäisten piippojen nousua, ensimmäisiä kukkijoita.

      Kiitos Liisa!

      Poista
  12. Kiitoksia lämpimästi kutsusta! Olenkin hartaasti katsellut viime kesän kuviani, sieltä löytyy kyllä kaikkea mukavaa... palaamme siis asiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Haasteet houkuttelevat palaamaan kuviin ja uskon että kuva-arkistostasi löytyy upeita aarteita! Jään odottelemaan postaustasi :D

      Poista
  13. Ihania kuvia! Omenapuussa sinisenä kukkiva kärhö on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saraheinä! Omenapuussa kukkivan alppikärhön kukinta osuu ihanasti yhteen omenankukkien kanssa :D

      Poista
  14. Kesäkuvat ovat niin sopivia tähän vuodenaikaan.
    Minulla oli jossain vaiheessa vuodenajat: kevät (=kevätlukukausi), kesä (koululaisten kesäloma) syksy (syyslukukausi). Joulu=joululoma. Ja talvi oli se aika, jolloin oli lunta. Meni siis välillä hieman vuodenajat sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkuvat ovat niin valoa ja värien juhlaa täynnä, että sopivat hyvin juuri marraskuulle!

      Joskus oli minullakin selkeä vuodenaikajako, mutta vuodenkierto on jotenkin muuttunut, talvet ovat aika lyhyitä ja valon määrän lisääntymistä odotan kovin ja siksi lasken kevään ja melkein kesänkin alkaneeksi aikaisemmin ja loppuvat myöhemmin.

      Poista
  15. Ihania kesäkuvia! Mikä unikkolaji on kuvassa, sen väritys on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja! Kylvin aika montaa eri lajiketta unikkopenkkiini, mutta suuri osa niistä oli silkkiunikko 'Shirley Double' -lajiketta ja uskon että kyseessä on juuri tuo lajike.

      Poista
  16. Ihana monipuolinen valikoima kesän herkuista aina keväästä lähtien! Kesä on ollut monipuolinen ja kukoistava sateista ja pilvistä huolimatta. Rentouttavaa sunnutai-iltapäivää räntäsateesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! Kesän sateet ja pilvet ovat jotenkin unohtuneet, meidän kohdalle ei kovin montaa ihan mahdotonta kaatosadetta osunutkaan onneksi. Muistoissa on ihanat kukat ja kasvimaa.

      Nyt on aika harmaata, sadetta on riittänyt, mutta toisaalta ei se haittaa...kutimet ja iloisen väriset langat ovat sopivaa kaamosterapiaa :D

      Poista
  17. Onpa sinulla ihana käenrieskaniitty ❤︎ Samoin tuo jokavuotinen Suomen itsenäisyyttä juhlistava asetelma ❤︎ Viime vuonna meilläkin omenapuut kukkivat kuin ei koskaan ennen. Punapähkinä on minunkin suosikkini, valo taittuu siitä niin upeasti.

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, ne kasvavat lehtopuutarhassani ja avaavat kevään herkällä vihreydellään antaen sitten tilaa muille kevään kukkijoille ja viimein vihertyvälle nurmelle. Tuota asetelmaa jaksan ihastella myös, vaikka isäntä väittää että alppikärhö kuristaa omenapuun kuoliaaksi :D mulla kasvaa lähes kaikkia omenapuita pitkin alppikärhö. Omenapuiden kukinta oli tosiaankin upea viime keväänä, ihan kuin ne olisivat näyttäneet pitkää nenää jäätävälle talvelle. Valon taittuminen juurikin punapähkinässä on upea, nautin muutenkin väreistä, valojen ja varjojen leikistä.

      Kiitos Riitta!

      Poista
  18. Onpa ihania muistoja kesästä ja hyvä piristysruiske tähän harmauteen. Ihanaa sunnuntaita sinulle♥

    VastaaPoista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!