Kivipellon Saila

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Takatalvi uhittelee...

Eilen illalla säätiedoitus antoi kylmää kyytiä keväälle...lunta ja pakkasta. Heräsin ajoissa, mittari näytti -7 astetta, kävi kova tuuli, onneksi lunta ei vielä satanut. Kello oli vasta 7, joten ajattelin hiippailla alakertaan kutomaan, uusi sukka tulossa Suvikummun Marjan ohjeen mukaan, ihana malli! Nyt tulossa pätkävärjätystä Jannesta sukka enkä malttaisi millään lopettaa!


Lunta ei vielä satanut eikä edes hituloinut, joten lenkille, radan taakse hiljaiselle tielle. Tuuli värjäsi posket punaisiksi, tuulta päin tassuttelin silti. Lenkkeilijöitä ei juurikaan näkynyt, muutama, hekin olivat varautuneet keliin kuten minäkin, toppavaatteilla, hanskoilla ja myssyllä. Muutama sukkahousumies juoksi ohi, hikipäissään selkä märkänä, mutta myssy päässä kuitenkin.

Hiljaisella radanlenkillä vain muutama tiainen sirkutti, pajunkissat olivat koko komeudessaan lenkkiä ilahduttamassa. Paljon ei väkeä ollut vielä liikkeellä, vanha herra koiran kanssa ja heilläkin (siis koirallakin) oli toppapuku päällä.



Kotipihaa hiukan tarkastelin...hiljaiselta vaikutti. Ihmettelin kovin, kun yleensä meidän mäellä kukkimisjärjestys vuokoilla on, että ensin sinivuokot, sitten valkovuokot ja niiden jälkeen lähes kesän lämmössa keltavuokot. Nyt oli lämmin jakso sekoittanut keltavuokot ihan kokonaan ja pienet herkät taimet olivat nousseet maasta, yritin niitä peitellä, mutta kova tuuli vei osan peitoista mennessään.
Äidiltä kotipihasta saatu unikkokin oli jo herännyt.
 

Tämä keli on otollista halkohomma-aikaa, Kivipellon isäntä on tänä vuonna urakan tehnyt lähes yksin. Tämä viimeinen rutistus kyllä odottaa minuakin, superpinoajaa, nautin puupinojen teosta, vaikka en ole siinä kovin hyvä, pinot joskus kaatuvat. Uskon kyllä vahvasti, ettei se ole taidoistani kiinni, vaan tuuli tai kuivuessaan elävä puu kaataa pinon. Isäntä oli tosi armollisesti rangat kasasta ottanut, Pohjolan tyttäret eivät hitustakaan vaurioituneet, vaikka rangat niin lähellä makasivat.


Taustalla on meidän puimala...ihmetteletkö kattoa! Kun isoukki ja -mummu tälle paikalle evakkomatkan päätteeksi tulivat, kattona oli pärekatto. Samanlainen oli kärryvälikössä, kalustovajassa ja aitassa. Päreet haurastuivat ja pitävä katto piti saada. Isoukki oli hevosmiehenä Tampereella tyomaalla, jossa oli tynnyreitä. Reellä hän niitä sitten toi parikymmentä kilometriä. Tynnyreiden päät leikkasi pois, oikaisi pellin ja teki niistä katon, melkonen työ. No oli se kattojen purkaminenkin melkoinen työmaa aitassa, kalustovajassa ja kärryvälikössä...miljoona naulaa päreissä ja vielä pellien kiinnitysnaulat. Vielä on puimalan katto uusimatta, sitä ei alas otetakaan vaan laitetaan uusi katto tilalle. Ihailla vain saa sitä työnmäärää mitä ennen ihmiset tekivät, ei ollut telkkaria tai nettiä eikä omaa aikaa...kohtalaisesti silti pärjättiin.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

Tänään tyhjennän kameran, lataan akun ja .... laiva lähtee torstaina, kukkanäyttelyyn!


20 kommenttia:

  1. Kylmä tuuli ja pakkanen on meilläkin, kun ei vaan sitä lunta tulisi. Ennen tosiaan tehtin paljon sellaista mitä nyt vaan ihmetellään.
    Oikein mukavaa reissua ja muistappa meitä ihanilla kuvilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamera tyhjennetty kuvista ja akku latauksessa, kuvia aion ottaa ja paljon...ensimmäinen kerta maailman puutarhanäyttelyissä...vähän jo jännittää!

      Poista
  2. Minä olen mukanasi koko matkan! Ja kun minä olen mukana, muistat syödä kakkuja ja herkkuja, napsia paljon kuvia ja saada ideoita - niitä sitten jakelet lahjaksi meille virtuaalisille jäniksille. Joohan?

    Vastauksena kommenttiisi totean, että onneksi elämässäni on kranttu aviomies, joka välillä toppuuttelee hörhöilyjäni. Menisi muuten tämä homma ihan pelkäksi krumeluuriksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näin toimin! Ihanaa kun olet mukana ja kuvia laittelen blogistaniaan varmasti! Voisin sanoa ihan samaa Kivipellon isännästä, onneksi on tuollainen ihana tosimies...suora ja sileä!

      Poista
  3. Puutalkoot ovat ihan mukavaa hommaa. Tietää tehneensä töitä. Meilläkin on sitä vielä vähän odottamassa, kunhan keritään.
    Sinä nappasit Marjan sukkaohjeen. Taidanpa myös kokeilla sitä. Menen viikolla isän kanssa silmäklinikalle ja siellä odotellessa on aikaa sukkia taas kutoa.
    Mukavaa messumatkaa! Varmaan saadaan kuvatuliaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutalkoiden jälkeen löytyy aina uusia lihaksia, joiden olemassaoloa ei muuten muistaisikaan! Juu, Marjan ohjeella tein yhdet sukat jo siskolle, nuhanenälle, poliklinikalla kuluu aikaa ja kudin on hyvä olla mukana.

      Kiitos, kuvatuliaisia laitan, akku on jo latautumassa, olen niin innoissani, kuopus lähtee mukaani!

      Poista
  4. ♥tänään on täällä ollut huikean kylmää...mutta kyllä se kevätaurinko pian taas lämmittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä vain on niin malttamaton! Viima tuntui tosi kylmältä!

      Poista
  5. Nyt onkin ollut toooosi kylmä päivä, iltapäivällä saatiin vähän luntakin, onneksi pikkuinen ripaus vaan!
    En viitsinyt lähteä edes pajunkissoja hakemaan tuonne jäätävään tuuleen.
    Jaahas, olet aloittanut uutta sukkaa, minäkin aloitin tänään taas uutta mallia. Niiden palmikkosukkienkin ohje on melkein valmis jo ;)
    Menetkös sinne puutarhamessuille ryhmämatkalle, vai ihan omalle reissulle? Kuvia täälläkin odotellaan!
    Oikein antoisaa ja mukavaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli oli tosiaan jäätävä, jo vähän lämpöön ehti tottua! Rännän sekaista lunta meilläkin satoin ja valkaisi maan. Pajunkissoja ajattelin hakea myös, mutta ajattelin sen sitten kuitenkin siirtää ensi viikonloppuun, varmaan aikaa sitten on enemmän. Olenkin nyt äidin kanssa ollut enemmän kun tuo ilkeä flunssa on kaatanut siskot sänkyyn, toiseksi vanhin sisko on ollut jo 6 viikoa sairaana! Kiva kun uusi malli on tulossa, oletkin siis vielä kaiken lisäksi mallimestari, kiva juttu, nyt tuo kutominen tuntuu niin hyvältä...ja ajatukset kulkevat uusille sfääreille!.

      Mennään kuopuksen kanssa sellaiselle teemamatkalle, nyt kun on ensimmäinen reissu maan rajojen ulkopuolelle, tankataan kaikkea ihanaa niin paljon kun ehditään! Kuopuksellakin nyt on oma pieni rivaripiha, jonne kaikkia juttuja voi suunnitella, aikas kivaa! Kamera on tyhjennetty ja akku ladattu, tukeva kassi pakattu matkalaukkuun, sillä on hyvä ja helppo kantaa jos jotain kivaa vaikka löytyisi! Kuvia varmasti otan, on niin jännittävää!

      Poista
  6. Eilen olikin tosi kylmä tuuli. lapsenlapsen rippijuhlissa kirkon pihalla meinasi jäätyä. Tyttöset hienoissa lyhyissä mekoissaan ja pieni takki vain päällä. No,ei siinä kauaa tarvinnut olla. Ei tänäänkään lämpimältä tunnu. Kuule,ajatteles mä olen joskus lapsena ollut tekemässä pärekattoa heinälatoihin ja minusta se oli kivaa. Ihanaa,virkistävää ja idearikasta reissua sulle kukkanäyttelyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rippilapset ovat niin kauniita! Ihania herkkuja Teillä juhlissa oli, aionkin napata sen ihanan kylmäsavulohipiiraan ohjeen! Toivottavasti tytöt eivät vilustuneet, tuuli oli ihan pohjoisnavalta, kylmä ja meni luihin ja ytimiin!

      Vai olet sinä pärekattotalkoissakin ollut, sinne en ihan ehtinyt vaikka lapsena kaikenlaista piti/sai tehdä ja mikä on myöhemmin ollut opiksi elämän varrella.

      Kiitos, odotan matkaa kovasti!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos! langasta pitsineuleen kanssa tulee aika elävä pinta.

      Poista
  8. Peltikatto voi olla myös ns itsetehty, mikä työ ja vaiva. Tätä päivää ajatellen jäisi koko katto tekemättä, mutta monet menneet sukupolvet osasivat ja tekivät. Jos oikein ymmärsin jää tuo ihana katto paikoilleen ja saa uuden peitteen. Hyvä, sitten joskus joku ihastelee ja ihmettelee.......
    Tervetuloa blogini seuraajaksi, sinä ja ihanat kissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, vanha katto jää muinaismuistoksi paikalleen uuden katon alle ja kuvia ilmastakin on otettu vanhan käsityön tallentamiseksi. enää ei kukaan edes rahapulassaan ala tekemään näin suurta työtä, tällainen kattohan oli neljässä eri rakennuksessa.

      Sinullakin on blogissa kaikkea kivaa ja ihania kissoja, olenkin huomannut että puutarha- ja käsityöihmiset ovat usein myös kissaihmisiä, tai yleensä eläinrakkaita...asiat tuntuvat liittyvän hyvin yhteen.

      Poista
  9. ♥täällä tuli tänä aamuna taivaan täydeltä valkeaa lunta.nyt melkein sulaneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi keväinen lumi sulaa pois aika nopeaan! Kevät keikuttelee :D

      Poista
  10. Olet matkalla maailmalle, mutta kunhan palajat, kurkkaa blogini puolelle, siellä on sinulle erilainen blogihaaste!

    VastaaPoista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!