Syksyn viimeinen päivä ja muutama tontunaskel Jouluun

 Tämä on ollut käsittämättömän upeaa aikaa! 

Yhtään ei ole vielä tarvinnut liukastella jäätiköillä, lumitöitä on ollut vain vähän, mutta lumi suli pois, pihahommiakin olisi voinut tehdä. Meillä on aurinkokin näyttäytynyt muutaman kerran - tänäänkin. Jouluvalmistelut ovat hyvässä vaiheessa. Tänään siivosin saunan ja tein kolmen viikon salaattia tekeytymään. Viimeinen punainen suippokaali pääsi salaatin päätähdeksi! Se on ollutkin erinomainen lajike ja sitä tulen kasvattamaan ensi vuonnakin ilman muuta!

 Kävin myös metsälenkillä. Metsässä käyn aika usein. Olen jaksanut ihastella metsän eri vihreiden sävyjen kirjoa - sammalet ja käävät ovat nyt vuorossa, kun muu luonto on riisuuntunut lehdistä. Metsä on kaunis ja hiljainen!

Meidän metsä on tällaista vanhaa metsää, jossa on sammalmatto alla.

Metsässä kulkiessa käytän aina eläinten polkuja. Meidän metsässä on kolukkoja sammalen alla, ne voivat olla petollisia.

Komea pahka

Pihassa jouluruusut ovat nupulla ja kukkavanat pitkät, joka huolestuttaa, sillä tiedän, että lunta tulee ja se tärvelee pitkät kukkavanat. Jouluruusu on ihana kukkiessaan tähän aikaan, mutta lumi tärvelee sen kukinnan.

Kuva otettu sateen jälkeen ja jouluruusu näyttää aivan muoviselta.

Olen innolla seurannut Saaripalstan Sailan kevätkalenteria, toki minulla on toinenkin kalenteri - joulukalenteri, pioninsiemenkalenteri. En oikein ole joulukalenteri-ihmisiä, mutta nämä kaksi ovat ihan huippuja! Pionikalenteri on Suomen Pionisteilta. Kalenterissa oli muutama bonuspussikin ja se ilahdutti!

Toki neulon joka päivä ja jälleen tuli yksi villapaita valmiiksi. Olen saanut kaikenlaisia kommentteja neuleistani ja siitä kuinka käytän pienen eläkkeeni lankaan, mutta tähän neuleeseen en ostanut lankaa ollenkaan, vaan kaikki löytyi varastosta. Lankana on siis Alafosslopi ja mallina Linka Neumannin ihana Harila. Linkalla on niin upeita malleja ja usean niistä olen neulonutkin. Pian menee puikoille yksi malli lastenlapsille, tällä kertaa kotimaisesta villasta. Harila on siis saanut alkunsa rakkaudesta Himalajan vuoristoon, oma paitani on rakkaudesta Nordfugløyan upeaan Jäämerestä nousevaan saareen.  Koen muutaman paikan jotenkin maagisena, kutsuvana ja tuo saari on sellainen kuten myös Saana. Harila-neuleeni on tunikamaisen pitkä ja sinne alle mahtuu tuulistoppari eli lämmin on ja hupussa heiluu tupsu. 

Kivipelto laskeutuu Joulun viettoon. Perhettä kokoontuu jälleen meille ja siitä olen onnellinen! 

Haluan toivottaa Sinulle rauhallista ja levollista Joulun aikaa!

💚