Toisenlainen matka, osa 3

Annetaan tunnelman viedä...

Kaksi eri retkeä, ensimmäinen Kivipellon isännän kanssa ennen kuumeen nousua, toinen oma seikkailuretkeni myöhemmin viikolla.

Lähellä Funchalia on kaksi puistoa Monte Palace Tropical Garden,  jossa jostain syystä en ollut aiemmin vieraillutkaan ja toinen Botanical Garden, tuttu paikka jo vanhastaan. Vaikka puistot sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, tunnelma on hyvin erilainen ja kasvu hyvinkin eri vaiheissaan. 

Sää suosi Monten puutarhaan tutustuessamme. Monte on meille tuttu paikka, jotenkin viihdymme siellä erittäin hyvin - aina. 

Nautin tästä raikkaasta vihreydestä.

Kamelioiden kukinta oli valtavaa ja niin kaunista.

Calla aethiopica

Acacia mearnisii

Matka taittui mukavasti bussilla, jonka pysäkki oli hotellimme vieressä. Menomatkalla paikallisbussi Volvo huokaili syvään reipasta ylämäkeä kiivetessään, tulomatka olikin sitten 'helpompaa'. Madeiralaiset bussikuskit ovat hyvin taitavia kuljettajia!

Siis puistoon... 

Kuvamaratooni ja vähän sanoja. 

Lisää tietoa puistosta löytyy täältä.

Fuchsia boliviana

Aika oli atsalean juhla-aikaa.

Freesiat kukkivat myös.

Orkideojen ja sinisarjojen kukinnan aika ei ollut vielä, kliiviat olivat jo kukinnan loppuvaiheilla.

Atsaleoja oli PALJON

Kolme koivua hiirenkorvalla!

Ainoa agapanthuksen kukka, jonka näin.

Myös hortensiat vasta heräsivät kevääseen.

Puisto ei ollut vain kasvien koti. Siellä oli paljon taidetta, virtaavaa vettä, lampia, kaloja, lintuja, 'huoneita',

 joissa saattoi istahtaa ja levähtää hetken.

Oli myös lampia, joissa asusti kovaääniset sammakot.

Löydätkö minut?

 

Isossa lammessa (Central lake) asui kaloja (Koi fish - Koi-karppi) ja joutsen. Satuimme paikalle, kun kalojen hoitaja syötti niitä. Miltähän mahtoi joutsenesta tuntua, kun vatsan alla uiskenteli kalat!

Palasimme bussipysäkille ja matka jatkui hotellille...

Plataanipuut olivat vielä kaljuja.

Puutarha ja Monten puisto oli niin vihreää, niin keväistä, niin kaunista!

Tehdään vielä toinen retki, tämän tein yksin parin päivän päästä. Jälleen matkasin linta-autolla. Madeiralla on mukavaa kulkea linja-autolla, olisi kuin menisi vuoristoradalla ylös ja sitten vauhdilla alas kapeita ja jyrkkiä katuja.

Siis kasvitieteelliseen puutarhaan seuraavaksi.

Puutarha on vanhastaan tuttu. Päätinkin edetä nautiskellen. En niinkään välitä muotoon leikatuista puista tai kaktuksista. Kukat ja kasvimaa kiinnostavat eniten.

Annansilmä. Se ei ole minun kukkani ollenkaan, mutta täältä annansilmä iskee silmää tänne kotimaan kavereille, kokoa ja korkeutta riittää!

 Freesiat kukkivat jälleen!

 

Rönsyliljan ja purppurajuorun liitto toimii.

 

Verenpisarapensas

En niinkään ole piikkikkäiden kukkien ystävä, mutta tämä kaunotar kasvoi rakkaan Lyyli-tädin kuistilla, kun olin lapsi (Euphorbia milii).

 Mitäs tykkäätte tästä väri-iloittelusta?

 

Kahta puuta käyn aina katsomassa käydessäni kasvitieteellisessä puutarhassa. Toinen on liekkipuu ja toinen tämä Calliandra tweedii. Liekkipuussa ei kukkia vielä ollutkaan, mutta tämä kaunotar kukki iloisesti.

Näyttää tutulta tuo karvakasa!

Nyt päästiin kasvimaalle. Upea yrttimaa ja kasvimaa vievät sanat suusta, vain huokauksia kuuluu...

Täällä hortensiat olivat vahvassa kasvussa, nuppuja ei vielä näkynyt.

 Tuuli keinutti papyruskaisloja.

Aika oli palata hotellille, bussia hetken odottelin. Iltapäivä oli jo pitkällä.

Mukavaa hiljaista viikkoa teille kaikille!