Kivipellon Saila

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Keskellä tietä

Juhannusaaton perinteisiimme 
kuuluu autoretki Suomen suveen illalla, 
kun liikenne on hiljentynyt. 
Pikkuteitä hissuksiin kokkoja bongaillen 
ja luonnon kauneutta ihaillen. 
Eilinen retkemme oli poikkeuksellisen pitkä 
suuntautuen ensin  Tampereen ja Oriveden rajamaille 
ja siitä Muroleen kautta 
Parkanon suuntaan ja sieltä kotiin (pahoittelen kuvien heikkoa laatua, ne on otettu tuulilasin takaa).

Enokunnantiellä Orivedellä on paljon nähtävää, 
pieniä järviä ja jokia yhtenään kohtaa tienpenkan. 
Ajovauhtimme oli todella rauhallinen. 
Pienen mutkan takaa keskellä tietä edessämme oli perhe, 
äiti isä sekä neljä lasta tassuttelemassa. 

 
Vauhti saatiin nopeasti hiljennettyä 
ja perhe siirtyi ensin tien sivuun ja sitten metsän puolelle, 


 
vaikka lasten oli siellä ilmiselvästi vaikea liikkua 


- vanhemmat laskivat varman päälle.


Matkamme jatkui - ei aikaakaan, 
kun vastaamme tuli maastoauto ajaen selkeästi ylinopeutta. Ajatuksemme palasivat perheen pariin, 
onneksi he ehtivät turvaan.

Juhannuspäivän kukaksi valitsin nyt kahdella vanalla kukkivan lilakiehkurakielon (Polygonatum kansuenense cf.), kukka joka ensin vietteli minut nimellään ja sitten herkällä kukallaan.



Turvallista ja leppoisaa Juhannuksen jatkoa!

58 kommenttia:

  1. Ihana kohtaaminen kesäillassa ollut teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todellakin, nuo pikkuiset olivat hellyttävän suloisia!

      Poista
  2. Hienon perhepotretin olet onnistunut kuvaamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, he tulivat pienen mutkan takaa eteen.

      Poista
  3. Voi että, mikä kiva kohtaaminen! Onneksi linnut ehtivät pois tieltä;-) Ihanaa juhannuksen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä, onneksi perhe suunnisti metsän suuntaan! Kiitos Anne!

      Poista
  4. Suloiset linnut ja kiva juhannusperinne teillä! Juhannusyössä on taikaa, on mukava lähteä sitä ihmettelemään.
    Tuo lilakiehkurakielo on oikea juhannuksen taikakukka! Lähes se kukkiva saniainen ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut olivat niin suloisia vallankin nuo pikkuiset. Perinne on jo aika vanha, joskus ollaan otettu piknik-korikin mukaan :D Juhannusiltana pikkuteillä on niin hiljaista ja luonto niin kaunista.

      Lilakiehkurakielo on tosi kaunis, vaikka kukka onkin aika pieni - melkein siis kukkiva saniainen. Saniaiset alkoivat postauksesi jälkeen kiinnostamaan, paikkakin niille olisi (siellä on jo kotkansiipiä ja itsestään paikalle tullutta kallioimarretta).

      Poista
  5. Kiva juhannusperinne, katsella ympäristöä laajemmalti kun kesä on kauneimmillaan ja koko maa juhlii sitä. Joutsenperheen kohtaaminen oli superbonus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannusaattoiltana on mukava ajella maaseudun pikkuteillä, luonto niin vihreää ja kylätiet hiljaisia satunaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Joutsenperhe oli todellinen superbonus, tosin hirvikin tuli eteen ja yksi rusakko - onneksi vauhtia ei paljon ollut.

      Poista
  6. Ihana kohtaaminen ja onneksi te kohtasitte tämän joutsenperheen ensin...

    Mukavaa juhannuspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtaaminen oli ihana ja ajattelin myös, että onneksi linnut ehtivät turvaan metsän suojaan.

      Kiitos Sirpa!

      Poista
  7. Leppoisaa Juhannuksen jatkoa myös sinulle :)

    VastaaPoista
  8. Ihana perhe! Suomen suvessa voi kohdata kaikenlaista mukavaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Suviretkillä voi tosiaan olla kaikenlaisia mukavia kohtaamisia :D

      Poista
  9. Ovat ne söpöjä <3 Aivan ihana bannerikuva. Valkoisia kulleroitako ne ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut, vallankin nuo pikkuiset olivat söpöjä! Kiitos! Kulleroitahan ne ovat, 'New Moon' on lajike.

      Poista
  10. Mekin kävimme eilen autoajelulla ja metsäretkellä illan päälle. Bongasimme hyttysiä noin ziljoona kappaletta ;) Ihanan reitin valitsitte ajelullenne - ollapa Hämeen vehmaissa maisemissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäretkellä varmasti oli ziljoona kaveria ympärillä, mäkäräisiä ei kai vielä ollut, meillä on niitäkin jo. Vehmaissa maisemissa ajeltiin, pieniä jokia ja järviä oli useita matkan varrella, tuolla Oriveden suunnalla ei ollakaan pitkään aikaan ajeltu.

      Poista
  11. Hauska kohtaaminen. Joutsenperhekin taisi olla perinteisellä juhannuskiertueella. Vähintäänkin vanhemmat esittelemässä suomalaista luontoa jälkikasvulleen.
    Lilakiehkurakielo - aivan uusi tuttavuus, mutta hieno sellainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tosi hauska kohtaaminen :D hekin taisivat olla perinteisellä juhannusretkellä, hiukan vaarallinen retki kuitenkin, kun keskellä tietä tassuttelivat.

      Lilakiehkurakielo on Vakka-Taimen hankintoja ja kuuluu kalliokielojen sukuun.

      Poista
  12. Voi miten suloinen kuvahetki - ihmeellistä, että olivat lähteneet metsätaipaleelle veden läheisyyden eläjät!? Tuo viimeinen eksoottinen ?&!#? voi sentään, en ole koskaan kuullutkaan tahi nähnyt tuollaista! Olet superpuutarhuri tuollaisten erikoisuuksien kanssa, meikäläinen kamppailee vain jonkun daalian kanssa... Hyvää jatkoa juhannusretkille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin pitkään autoreissulle lähteissä ottaisinko kameran mukaan, otin kuitenkin onneksi - kuvahetki olikin ainutkertainen kohdallani. Tielle loikannutta hirveä ja rusakkoa en kuvaan ehtinyt saadakaan.

      Kiitos! En nyt varmaan ihan superpuutarhuri ole, mutta tarhoilla käydessäni en etukäteen aina mieti mitä haluan - no väri ja korkeus tietenkin on mielessä, joskus. Erikoistarhoilla - kuten Vakka-Taimessa - kasvit viettelevät ja se on sitten menoa se :D Erikoistaimia en etsi, ne löytävät minut :D :D :D

      Kiitos Pirkko!

      Poista
  13. Moi. Olipa mahtava näky. Koko perhe koossa. Alle olisivat jääneet jos kaahari olisi ollut hieman aikaisemmin paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todellakin ja olin iloinen, että ehdimme ennen kaaharia 'säikyttämään' ne pois tieltä, muuten ne olisivat jääneet kaaharin auton alle.

      Poista
  14. Ihana perhe! Hei sain sinulta joskus pari vuotta sitten Pionin siementaimen bloggaritapaamisessa ja nyt pohdin mikä ihme se mahtoi olla. Olen nyt vatsa hurahtanut Pionien maailmaan ja Pionipenkki saa kasvaa sivusuunnassa :) Ekat nuput on Pioneissa nyt ja olen ihan superonnellinen :) Ihanaa Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe oli tosi ihana! Kuolanpionihan se on :D pionit ovat oikein hyvä hurahduskohde, se vie mennessään - pionien kukinta-aika, värit, kasvutavat tosiaankin viettelevät, ihana hurahdus!

      Kiitos Kesätuulia!

      Poista
  15. Hienot kuvat ylväistä linnuista! Teillä onkin hauska retkiperinne, hyvää juhannuksen jatkoa

    VastaaPoista
  16. Ihana perhe. Toivottavasti pysyivät metsikössä. Mukavaa juhannuksen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe oli todella ihana, kaunista katseltavaa suvi-illassa! Toivottavasti pysyivät metsän suojissa, vaikka pikkuisten oli siellä vaikea kulkea.

      Kiitos Satu!

      Poista
  17. Mahtavat kuvat. Toivottavasti pysyvät turvassa kaahareilta. Upea perhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matti Juhani! Toivottavasti pysyivät metsän suojissa ja pääsivät turvallisesti järvelle. Perhe oli todellakin upea!

      Poista
  18. Olipa suloinen perhe paarustamassa tiellä ja toivottavasti löytävät järvelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe oli suloisen kaunis ja keskellä tietä tassuttelemassa! Toivottavasti pääsivät järvelle turvaan.

      Poista
  19. Mikä ihana kohtaaminen! Onneksi teillä oli vauhtia vain vähän ja perhe pääsi turvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhti oli maltillinen ja oli niin mukavaa, että linnut pääsivät metsän suojiin!

      Poista
  20. Oi, peräti neljä poikasta joutsenilla. Aika suloinen näky ja varmasti kruunasi juhannusajelun. Onpa erikoinen kielo, kaunis, etenkin tuo väritys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljä ihanaa 'rumaa ankanpoikasta', ne olivat niin suloisia! Todellinen kruunu juhannusretkelle :D

      Lilakiehkurakielon väri ja kukan muoto on kaunis todellakin!

      Poista
  21. A beautiful scene, the Whooper Swans and their cygnets.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes, it really was! They walked in the middle of the road, but finally went to the forest shelter.

      Poista
  22. Suloinen joutsenperhe, onneksi pääsivät turvallisesti tien toiselle puolelle.
    Mukava juhannusperinne tuollainen leppoisa ajelu. Lilakiehkurakielo, minullekin ihan uusi tuttavuus, aika mielenkiintoinen kasvi ja erikoinen väri kukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi, he oikeastaan tassuttelivat pitkin tietä ja ihan keskellä. Onneksi menivät metsän puolelle, vastaan tulevalla autolla oli niin paljon vauhtia, että koko perhe olisi menehtynyt ilman muuta. Leppoisa ajelu pitkin kyläteitä kesäillan hiljaisuudessa on mukava perinne, samalla aina kuunnellaan puhelintoivekonserttia :D

      Lilakiehkurakielo kuuluu kalliokielojen sukuun, samaan sukuun kuuluu muitakin mielenkiintoisia kukkia!

      Poista
  23. Hauska joutsenperhe. Mukavaa juhannusviikonlopun jatkoa sinulle. :)

    VastaaPoista
  24. Toivotaan että perhe selvisi seikkailustaan keskellä tietä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pääsivät järvelle turvallisesti!

      Poista
  25. Ihanat juhannuskuvat :) Mukavaa kesän jatkoa ja hyvää vointia sinulle!

    VastaaPoista
  26. hieno tapa nauttia keskikesän kauniista luonnosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perinne on meillä jo aika vanha! Täältä Pirkanmaalta löytyy kauniita kyläteitä ja maalaismaisemia ihailtavaksi vielä vaikka kuinka paljon, onneksi!

      Poista
  27. Teillä olikin todella hellyttävä kohtaaminen joutsenperheen kanssa. Kruunasi hienosti juhannusajelunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtaaminen oli matkamme helmi :D vaikka oli se hirvikin aikas komea!

      Poista
  28. Meidän pääsiäinen sujui kuten teidän juhannus :) - ajelua ja kokkobongailuja.
    Hyvä kun ehditte ensin ja pikku perhe ehti ylittää tien...
    Kyllä kasvimaailmassa riittää ihmeteltävää, aivan uusi tuttavuus tuo lilakiehkurakielokin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, teilläpäin kokot palavat Pääsiäisen aikaan, mielenkiintoinen perinne sekin! Onneksi pieni perhe ehti turvaan :D

      Lilakiehkurakielo vietteli nimellään ja sitten kukallaan, kalliokielojen sukuun kaunokainen kuuluu.

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!