Kivipellon Saila

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tankkausreissu

Viime lauantaina lähdimme tyttären kanssa retkelle Tampereen Super-messuille. Tuo voimakas laatusana on keikuttanut uskottavuutta aiemminkin - niin nytkin. Lähdimme kuitenkin avoimin silmin tutkimaan ja katselemaan. 

Tässä kooste mitä näimme...





 Keltavalkoinen koristelu 
Suomi 100 -teemassa 
karmaisi todellakin! 
Olisin ehkä voinut valita sinisiä ja valkoisia kukkia, 
ehkä orvokkeja ja hortensioita. 
Havujen käyttö oli ehkä puolusteltavaa toisaalta, olemmehan metsäistä kansaa olleet ainakin joskus.











Muoviruukkujen somistus oli aloitettu pontevasti ja sitten kesken kaiken väsytty, no hyvä alku kuitenkin!


Koivut hiirenkorvalla olivat pieni piristys, siis pikkuruinen!




Vahvaksi vaikutelmaksi vaatimattomassa yleiskoristelussa oli kukkien säästeliäs ja mielikuvitukseton käyttö, raskaat betoniharkot, värien leikistä en menisi puhumaan, 
kuorikatteesta ei säästelty. 
Vaatimaton on siis yleisarvosanani.  

Kiersimme myös erä- ja kädentaito-osaston. 
Eräjutut kiinnostavat meitä aina - jalkajouset ovat jännittäviä, perhokalastus näyttää sulavalta ja vaaput, ne ovat kuin koruja. Merimetson vaaput ovat niin kauniita, värit loisteliaita, upeaa suomalaista - ylöjärveläistä - käsityötä!


 Kädentaitomessuilla etsimme pukuja. 
Meille on tulossa huomattavan upeat juhlat ensi kuulla. 
Korut löytyivät, pukuja ei. 
Yhden koltun kesäksi kyllä ostin porvoolaisen Elmiinan standilta, sellaisen hepeneen. 
Nuo Modo-Mion korut olivat tosi upeita ja esillelaitto hiottua, tykkäsimme ja siksi mukaankin lähti jotain kaunista.



Uutena tulokkaana jäimme ihailemaan Lillanin ihanuuksia...melkein kuin Tukholmassa, pienemmässä määrässä vain. Lillanilla on Tampereella pop-up -myymälä eikä hinnatkaan olleet aivan mahdottomia.






Mutta se tankkaus! 
Monta kassia taimia löytyi luottotaimistoilta jälleen! 

Tommolasta satiinivaleunikon taimia viisi sekä ilmasipulin (edellisen vei kova pakkastalvi), no muutama suloinen metsäalppikellokin piti ostaa lisää. 

Pionien kodista sain tiskin alta kaksi kaukasianpionin tainta - niin keltaista - kaukasianpioni on niin ihana, superlemmikkini. Lisäksi kyytiimme hyppäsi myös 'Green Lotus' -pioni. Juttelimme myös heidän kanssaan taannoisista Tukholman messuista.

Perennataimisto Ekman on myös tankkauskohteeni - tällä kertaa hyppäsi kyytimme keltainen ja valkoinen ukonhattu ja muutamia Julian esikoita (niitä ei ole koskaan liikaa!). 

Tässä kohden vaitelias tyttäreni alkoi katsella minua hiukan vinosti, oli toimintaani jo Tukholmassa ihmetellyt - keltaisia kukkia Kivipeltoon! 

Aina on eroa keltaisella ja keltaisella, 
nuo ostamani olivat oikean keltaisia!!

Lisäksi ostin pelakuun taimia, maltillisesti tietenkin. Myyjän nimi - herran joka oli vihkiytynyt pelakuille tietenkin - jäi kirjaamatta ylös, mutta mielenkiintoisia ja hyväkuntoisia taimia hänellä oli myynnissä. Kolme tainta lähti mukaan - Sotaleski, Mårbacka (aito kai) ja Praisheur Beauty. Enemmänkin teki mieli, mutta järjen ääni vierelläni puhui viisauden sanoja!




Muutama siemenpussi täytyy aina ostaa, Niittysiemen on vakikohde kotimaisella messuretkellä.


Tänäkään vuonna en ollut vakuuttunut 
Tampereen messujen annista. 
Helmiä siis löytyi aika montakin ja mieleistä hankittavaa. Silti tuntuu, että yleiskoristelu sekä pääsääntöisesti myyjien standit kaipaavat vahvasti fiksausta. 
Puutarhamessuille toivon myös lisää puutarhaa, 
siis kasveja ja taimia - koneita, kalusteista ja härpäkkeitä on kotimaisilla messuilla jo riittämiin! 

Ai niin, sain kolme miestä hermostumaan heti messupäivän aamuna. Kuorikate on ollut vahvasti mielessä ja tarkkojen tiedustelujeni jälkeen sain kuulla, että kotimaisella tuottajalla (nimi alkaa B:llä) olisi saatavilla varmasti kotilovapaata kuorikatetta. No marssin kolmen herran luokse ja tiedustelin, onko heillä sertifikaattia kotilovapaudesta kuten B-yrityksellä - ja huh ja hih miten sedät hermostuivat! Puhuivat minut melkein suohon kiivauksissaan - heidän mielestään kukaan tässä maassa ei voi sertifioida katteitaan kotilovapaaksi, tarvitaan kai vaan yksi lintu paikalle, jonka jaloissa salamatkustajana kotilonmunat matkustavat ja niin kontaminaatio syntyy. 
Ostan siis hakettimen, siten kai saan ainakin tältä osin pihani pidettyä kotilovapaana!

Sellaiset messut olivat tällä kertaa...

Mukavaa viikonjatkoa!



52 kommenttia:

  1. Voi hih ja heh sun kanssas! Kuorikatteessa ei säästelty ja oikeaa keltaisen sävyä :-DDD
    En osaa sanoa mitään järkevää, kun hihittelen ja hekottelen, olet niin mainio. Mutta sen sanon, että - jihuu! - musta-apila ja kelta-apila lähettämistäsi siemenistä ovat molemmat hyvin itäneet ja kasvussa! Mutta mitä: ostit itsellesikin KELTA-apilaa...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuorikatteessa ei tosiaankaan säästelty, taitaa olla edullista katemateriaalia messuillekin, liikaa panostettuna hiukan tylsääkin, jossain ihan jees! Ja tuo keltainen - oikea keltainen sävy käy laatuunsa - ei oranssiin tai punaisen saati ruskeaan vivahtavaa - ei, ei, ei, paitsi 'First Yellow' -pelakuun käsittämättömässä kukan väriyhdistelmässä! Silkkinen, limeen tai valkoiseen taittava, se käy jos vallankin kasvi on sellainen mitä pitää saada jota oikeastaan ei edes keltaiseksi voi laskea vaikka onkin keltainen :D :D :D

      Hyvä että musta-apila ja kelta-apila (oikean keltainen) ovat itäneet. Nuo Niittysiemenen ihanuudet ovat olleet jokusen vuoden vakiostoksiani, niitä ripottelen sinne ja tänne, kelta-apila todellakin on mun suosikkini ja nyt löysin tuon jänönapilankin!

      Poista
  2. Moi. Messuilla näkyi olevan paljon kivaa. Kiikarit ja uistimet herätti miehisen mielenkiinnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuila oli tosiaankin paljon kivaa! Eräosastolta löytyi paljon katseltavaa! Tuo huomattavan iso standi, jossa nuo Merimetson vaaput olivat, oli tosiaankin panostettu esillepanoon, asiakkaat pääsivät kokeilemaan, saivat asiantuntevaa palvelua ym. Erämessujen puolella oli myös hienoja majotteita, kuvaus/kyttäyskoppeja, asusteita, retkimuonaa ym. Nuo kiikarit olivat tosi upeat!

      Poista
  3. Tää oli niin hauska postaus, sait mutkin hihittelemään, niin kuin kaimasi. Voin kuvitella, miten sedät punaisena vaahtoavat kuorikatteidensa puolesta. :)
    Minusta tällainen rehellinen palaute ylipäätään messuista, olisi hyvä tulla messujärjestelijöiden korviin. Vähän samaa pohdiskelin Kevätmessujen osalta. Ymmärrän, että ständit maksavat ja vaativat kovasti työtä, mutta sillä suuremmalla syyllä niihin olisi tärkeää panostaa kunnolla. Tuntuu, että meitä puutarhaharrastajia hieman aliarvioidaan. Tukholma ja maailma ovat niin lähellä, että menemme sitten muualle, jos kotimaiset messut eivät kehity. Tai sitten puuhaamme sillä välin omassa puutarhassamme ja ostamme netistä.
    Toisaalta rauhassa katsellen löytää niitä hienojakin juttuja yllättävän paljon, vaikka yleiskatsaus olisikin ehkä vaisu. Niin näytit sinäkin kaikesta huolimatta löytävän mahtavia tuliaisia ja tankkausta. :) Ja tulipahan ainakin ravisteltua kuorikatesetiä.
    Muuten kuolanpionisi kukoistaa meilläkin. Tai siis uudet alut pilkistävät jo reippaina maasta. Ajattelen aina suo, katsoessani kuolanpioniani. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Arvaa, kun kolme setää alkaa vaahtoamaan ihan mahdottomasti (yksi heistä vielä naposteli hirveällä vauhdilla nameja suuhunsa), saimme oikein saarnan! Tytär päivitteli vielä hyvän tovin tuollaista asiakaspalvelua!

      Olen kanssasi niin samaa mieltä - meitä harrastajia aliarvioidaan todellakin! Meissä bloggareissa olisi potentiaalia anonyymeinä tehdä analyysiä messuista, joiden perusteella kehitysideoita vietäisiin eteenpäin, messuista tulisi nautinnollisempia ja myyvempiä ilman muuta. Standin ilme on pienestä kiinni todellakin, innovatiivisuus ei vaadi suuria summia! Tukholmassa on asiakkaan tarpeet ja mieltymykset otettu huomioon ja sen näkee ihan jokainen heti ovesta sisään astuessa.

      Todellakin messuille mentäessä kannattaa hiljentyä, löytää ihmeitä, aarteita, vaikka tosiaankin yleisilme olisikin vaisu.

      Tankilla tosiaan kävin ja aarteita löysin, jopa yllättävän paljon. Helmiäkin todella oli ja ne löytyivät myös.

      Kuolanpioni on vankkaa tekoa :D toivottavasti se ilahduttaa kukinnallaan Sinua!

      Poista
  4. KELTAISTA? PUUTARHAASI? TÄMÄ ON NÄHTÄVÄ!!!! Juu, minäkin huudan täällä silmät ymmyrkäisinä ja virkkaan keltaista pitsiä ja ajattelen sinua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On keltaista ja keltaista, meillä kasvaa sitä oikeaa keltaista, silkkistä ja raikasta :D mutta ei ihan sisääntulossa kuitenkaan :D

      Voi ei, keltaista pitsiä, mihin ihmeeseen sinä sitä virkkaat!

      Poista
  5. Tukholman elämyksien jälkeen kokemus oli varmasti vaatimaton. Suomessa messujen esillepanoon ei paljon panosteta, sen huomasin Kevätmessuillakin. Mutta saihan monta uutta kasvia puutarhaasi. Täälläkin kukoistaa Kivipellon kuolanpioni, ehkäpä se tänä vuonna jo kukkiikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukholman kokemus oli omaa luokkaansa, mutta pienikin voi olla kaunista! Pienillä messuilla voi jokainen standin laittaja suunnitella myyvyyttä, tunteiden herättämistä, kauneuden kaipuuta, siihen ei massatapahtumaa tarvita eikä mahdottomasti rahaakaan, innovatiivisuutta kylläkin! Tämän asian moni kotimainen myyjä on sujuvasti sivuuttanut.

      Aarteita löysin ja niistä olen hyvin iloinen, luottotarhureilta tiedän aina saavani iloisia yllätyksiä :D

      Toivottavasti pioni kukoistaa ja onneksi huomasit deletoida sen kauhean valvatin!

      Poista
  6. Niin puit sanoiksi ne ajatukset, joita viimeksi mietin Turun messuilla. Kun Tukholman messuilla pääsee tottumaan melkein liian hyvään, odotukset kotimaisten messujenkin suhteen tahtovat nousta liian korkealle. Mutta silti, jos vuokraa kalliin paikan messuilta, kannattaisi esillepanoon panostaa täysillä, ei sen tarvitse olla edes kallista, kun käyttää vähän mielikuvitusta!
    Ansiokkaasti sait silti tehtyä ostoksia 😊.
    Keltainenhan ei ole ollenkaan paha väri, kunhan se on OIKEAN sävyistä keltaista😉
    Aikas ihania nuo keramiikkaruukut💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielikuvitus ja innovatiivisuus messustandin rakentamisessa ei vaadi suuria summia ollenkaan ja se on asiakkaan kunnioittamistakin mitä suuressa määrin! Tunnen tuolta Rauman seudulta yhden upean monitaiturin, jolla on myyjäisissä kuvien perustella niin kaunis ja myyvä standi...oi voi, hänen taidoillaan ja näkemyksillään olisi paljon käyttöä monilla messuilla!

      Ostokset olivat täysi kymppi kaikesta huolimatta, toisaalta tiesin sen jo etukäteenkin :D

      Keltaisen sävy on hyvin tärkeä ja sävyn laatu, lähes silkkinen mieluusti eikä missään tapaukseesas punaisen siftaava!

      Nuo Lillanin jutut olivat ihania! Täytynee poiketa heidän pop upissaan!

      Poista
  7. Kiva nähdä messukuvia hyvien kuvausten ja tarinoiden kera. Kerrassaan viihdyttävää:) En päässyt Tampereelle, joten nämä messupostaukset ovat kivoja. Olisiko ollut Peltosen puutarhalta nuo ihanat pelakuut? Siellä on ainakin todella miellyttävä herrasmies<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Peltonen tuntuu jotenkin tutulta, pelakuut oliat ihania ja herrasmies oli todellakin asiansa tunteva ja miellyttävä, eli kiitos vinkistä!

      Poista
  8. Voi ei! Minulta jäi messupettymyksissäni ja harmituksissani löytämättä tuo keltainen ukonhattu! Däm!

    Mutta Tommolalta ostin muutaman taimen. Pelakuita aina katselen kaihoiten, olivat ihania! Muta kun ei ole sitä tilaa, niin ei ole!

    Mukavasti kerroit messuista! Olen itsekin kohdannut samantapaista vaahtoamista messuilla, kun olen jotain tuotetta kyseenalaistanut. Minusta myyjän/esittelijän on osattava kohdata myös asiakas kuin asiakas. Vaikka olisi kuinka haasteellinen kysymyksineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi, mutta jos se mulla kasvaa hyvin niin tuon sinulle pistokkaan sitten joskus, kun käyn siellä teidän kulmilla, taimi on vielä aika pieni, etten ihan heti ole tulossa :D :D

      Noilla luottotarhureilla oli upea kattaus mukana, tila todellakin tekee tenän ja se harmittaa!

      Tosiaankin, messuesittelijän/myyjän täytyy tuntea tuotteensa ja olla siitä varma, eikä alkaa vaahtoamaan asiakkaalle, se ei todellakaan anna hyvää kuvaa ollenkaan tai luottamusta tuotteeseen!

      Poista
  9. Hyviä löytöjä teit. Tukholman jälkeen kotimaan messut tuntuvat varmaan mitättömiltä. Esillepanoon kannattaisi todella panostaa. Hauska postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytöjä tein ja olin niistä iloinen. Messujen kapasiteetti Tukholma versus Tampere ei ole ollenkaan verrattavissa, mutta verrokkina voi toimia standin raketaminen, sen voi tehdä niin monella tapaa ja Tampereen messuilla on varaa petrata vielä melkoisesti!

      Kiitos Mari!

      Poista
  10. Keltainen on oikein hyvä väri. Ehkä keltainen ei olisi niin inhottu, jos voikukka olisi vaikka sininen.

    Haketin on minullakin mielessä. Meillä ei kotiloista en eroon pääse, mutta risua ja rankaa tulee sen verran vuosittain, että hakettimen lainaus tai vuokrauskaan ei enää tunnu järkevältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen ei ole ollut suosikkini ollenkaan, luulen että siihen liittyy työurani - keltainen on yhdenlainen varoitusväri ja siihen vahvasti olen kasvanut :D

      Hakettimen hankinta on täälläkin edessä ja kyllä se hintansa tienaa ajan kanssa. Kotilot ovat varmaan tosi iljettäviä!

      Poista
  11. Hienoa, että joku antaa ihan rehellistä palautetta. Minuakin on välillä messujen hypetys alkanut ihmetyttää koska olen usein ollut yhtä pettynyt näkemääni ja messujen paras anti minulle on ollut metrilaku. En ole kuullutkaan, että ukonhattua saa myös keltaisena valkoistakin olen metsästänyt jo vuosia. Peijakas molemmat värit kelppuuttaisin oitis omaan mökkipuutarhaan jos jostain löytäisin. Onnea hienoista kasvilöydöistä. Sen suhteen messumatka oli teillä oikein onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika surullista, jos metrilaku on puutarhamessujen paras anti! Siinä tilanteessa palaute on tärkeää ja vastuullinen messujen pitäjä ottaa siitä vaarin onhan tämä meidän harrastus niin monipuolinen ja ihana, muutakin siis kuin koneita tai kalusteita. Toivottavasti tämä minun pieni palautteeni kantautuisi edes jonnekin!

      Perennataimisto Ekmanilla on kumpaakin väriä ukonhattua, heillä on varmaan nettikauppakin. Ukonhattua on myös Vakka-Taimessa, kannattaa sieltäkin kysyä.

      Messumatkan anti oli upea, luottotarhurit jälleen pitivät siitä huolen!

      Poista
  12. Kyllä minunkin huomion sai kiikarit ,korut ja uistimet. Paleredrosen kommentti on hyvä. Parasta antia metrilaku.Nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomiosi kiinnittyi varsin upeisiin kohteisiin, messuilla oli vielä lisääkin kohteita jotka olisivat voineet sinua kiinnostaa... Metrilaku taitaa olla aika hyvää :D :D :D

      Poista
  13. Juu samat on fiilikset näistä messuista. Olisikohan sun pelargonit Peltoselta? Mistä tulikin mieleeni, että mikä on sen keltaisen nimi, jonka sulta sain viime Suvena?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joopajoo, mutta kuinkahan tuohon asiaan saisi muutoksen, koska messujen järjestäjät/myyjät alkaisivat panostamaan myyvyyteen ja tunteiden herättämiseen?

      Tuo Peltonen tuntuu tutulta, Kati sitä myös ehdotti eli varmaan pelakuiden koti löytyy sieltä.

      Keltaisen pelakuun nimi on 'First Yellow', sitä oli pieninä pistokkaina sillä pelakuuherrallakin myynnissä.

      Poista
    2. Joo oikeaan osui pelargonimiesarvaukseni, koska hänellä katselin First Yellow -taimiakin :)

      Poista
    3. Joo oikeaan osui pelargonimiesarvaukseni, koska hänellä katselin First Yellow -taimiakin :)

      Poista
  14. Haketinta tai oksasilppuria on mietitty meillekin, kotiloita on omasta takaa mutta kuorikate on ihan järkyttävän kallista. Kotiloiden leviäminen on mielenkiintoinen aihe. Auto on mielestäni pahin levittäjä, kotilo kiipeää asuinsijoiltaan kyytiin ja kun auto siirtyy paikasta toiseen, siirtyy kotilokin. Kotiloton kuorikate on kai mahdollista niin että koko asiakkaalle menevä määrä kuumennetaan ennen vientiä mutta tuskin missään niin tehdään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että haketin tienaa aika pian hintansa, kate on todellakin kallista ja kotiloita pyrin välttelemään mahdollisuuksien mukaan. Voi ei, auton renkaisiin todellakin kotilot saattavat kiipeillä, ovat ne vihulaisia!! Tuo kuumennus olisi varmaan hyvä konsti kotiloiden torjuntaan.

      Poista
  15. Ainakin yritys hyvä!
    Ja taimet ne taisivat se pää-asia olla!

    Mukavaa vapun odottelua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taimet olivat todellakin pääasia, varsinainen tankkausreissu siis :D

      Kiitos Susanna! Vappua odotellaan, on vain niin kylmää!

      Poista
  16. Rehellinen palaute voi olla hyvinkin rakentavaa ja parempaan ohjaavaa, jos sen osaa ottaa sellaisena, hyvä ja hauska kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Toivoisin vain että palaute kantautuisi messujärjestäjille saakka!

      Poista
  17. Saila, kiitos mielenkiintoisesta postauksesta;-))

    VastaaPoista
  18. Täytyy myöntää, että alku näytti heppoiselta... Mutta loppua kohti parani! Mutta piristää se heppoinenkin - lunta tuiskuttaa taas...
    Ja meinaan tulevana vkl:na käväistä katsomassa Kokkolassa erä&puutarhamessut, missä visiteeraa myös Sonja Lumme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heppoinen oli todellakin ja tuntuu vähän että messuvieraita aliarvioiva! Onneksi luottotarhurit jälleen pelastivat!

      Varmaan Kokkolan messuilta löytyy kaikkea kivaa, tykkään pienistä messuista, niihin panostetaan paljon enemmän kuin massatapahtumiin! Sonja on mestari tomaatinkasvattaja, mukavaa messuretkeä!

      Poista
  19. Oisit vaan jättänyt sen järjen kotiin :)

    VastaaPoista
  20. Minä vierailin hyvin pitkään vuosittain Helsingin puutarhamessuilla. Nyttemmin ne ja niiden anti ei enää ole houkuttanut. Tuntuu, että siellä tarjonnassa mennään siitä mistä aita on matalin tai sitä aitaa ei ole ollenkaan. Tampereella en ole käynyt muistaakseni, kuin kerran ja siitäkin on aikaa.
    Hyvä postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Nykyisin harrastajat ovat niin aktiivisia, valveutuneita ja perehtyneitä kasvattamiseen ja kasveihin. Messujärjestäjien ei tulisi tätä asiaa aliarvioida, potentiaalia kyllä varmaan olisi. Tampereella käyn vain tankkaamassa, jos paikalla on luottotarhurit, muuten suosin pikkumessuja kuten Uuttakaupunkia, siellä asenne ja meno on aivan toisenlainen kuin massatapahtumissa.

      Poista
  21. Minunkin teki mieleni Tampereen messuille,mutta onneksi ei lähdetty,ei näistä kuvista päätellen näyttänyt kummoiselta. Minusta paha tyylimoka,kun lukee Suomi sata ja sitten keltaisia kukkia!! Tukholmassa näyttää olevan messut ihan eri luokkaa. Mutta,mutta kumpaisillakin messuilla miltei kaikki ruukut minun mielestä rumia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messut olivat aika vaatimattomat todellakin, tankattavaa onneksi luottotarhureilta löytyi. Todellakin melkoinen tyylimoka oli tuo Suomi 100 keltaisilla kukilla! Tukholmassa oli asenne aivan toisenlainen, myyjät olivat panostaneet esillepanoon vahvasti! Ruukkuja oli monenmoisia todellakin!

      Poista
  22. Onneksi en lähtenyt Tampereelle vaikka jo melkein auton ratissa istuin. Ei tosiaan näytä mielenkiintoiselta. Onneksi nuo luottomyyjät pelastavat usein tilanteen. Pionihankintasi tosi mielenkiintoinen. Olen luvannut itselleni, että enää en hanki uusia, kun pioneita on jo liki 20. Minkäs teet, kun kasvit saa aina hullaantumaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampereella tämä vaatimattomuus alkaa olemaan jo perinne, vain luottotarhurit jälleen pelastivat tilanteen, kuten jo vuosia. Nyt on jotenkin nuo keltaiset pionit iskeneet, vallankin tuo kaukasian pioni on ihana, siis superihana! Suosittelen! Pionit todellakin viettelevät!

      Poista
  23. Olikin mielenkiintoinen postaus. Tuo Lillan näyttää mielenkiintoiselta paikalta. Minäpä taisin käydä kyllä erä- ja puutarhamessuilla täällä, jotka olivat kyllä rimanalitus. Olin niin innoissani, että meilläkin on nyt sellaiset ja enemmän en oli sellaiset äijämessut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! Lillan vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ja hinnatkaan eivät ihan mahdottoman korkeita olleet. Voi harmi, ajattelin, että pikkumessuilla aina laatuun panostetaan...erämessuilla varmaan on todellakin äijämeininkiä! Sitä ei varmaan edes Sonja Lumme pelastanut!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!