tiistai 27. joulukuuta 2016

Aivovoimistelua

Olen nyt ottanut itseäni niskasta kiinni, ajattelin opetella tuota kuvaamista. Automaatilla kuvia olen napsinut, kaikenlaisia, mutta eilen vävy opetti minulle käsisäätöjä kaikkine hienouksineen. Opetus oli perusteellista ja pitkämielistä. Vävy kuvaa taitavasti vaikka mitä, jopa veden alla sukeltaessaan! Sain siis joululahjaksi kameraani jalustan. Kädet tahtovat olla melkoiset vispilät, vallankin kun oikein tarkkaa yrittää. Jalusta ihmeesti vakauttaa, huomasin. Nyt tutustuttiin säätöihin ja voi jukra - uusi maailma aukeni! Haaveeni on joskus kuvata revontulia ja salamaniskuja! Vaatimattomia kohteita, vai mitä! 


Tällä kertaa harjoittelin koko eilisen illan hyasinttien ja kielojen kanssa. Meillä on niin ihanan väriset hyasintit - siis omasta mielestäni - kirkkaanpunainen ja vaalea violetti! 




Mukavaa vuoden viimeistä viikkoa!


44 kommenttia:

  1. Mä en osaa käyttää järkkäriäni! Tuntuu vaan, ettei ole kerrassaan aikaa sen opettelemiseen. Joten automaatilla mennään! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Automaatilla täälläkin on menty, mutta nyt aion ottaa härkää sarvista ja opetella hissuksiin. Tosin automaattia vielä varmasti tulen vahvasti käyttämään :D

      Poista
  2. Kuvaan järkkärilläni aika pitkälti perusasetuksilla, eli AV:lla. Se toimii mielestäni suunnilleen 90 % kuvaustilanteista, ainakin mun käytössä :) Jos haluan kuvata jotain erikoisempaa (kuten vaikka niitä salamaniskuja), käännyn aina miehen puoleen ja pyydän häntä kertomaan, millä asetuksilla kannattaa kuvata :D En ole jaksanut perehtyä itse riittävän syvällisesti aiheeseen.
    Tsemppiä uuden opetteluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritän kovasti opetella, nuo revontulet ja salamat niin kiinostavat kuvauskohteina. Meillä isäntä ei ole kameraan perehtynyt, mutta uskon että oppia saan lisää vävyltä, hän on kyllä taitava ja pitkämielinen opettaj.

      Poista
  3. Moi. Itse tykkään kuvata käsisäädöillä. Manuaalitarkennuksella saa tarkennettua siihen mihin haluaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo manuaali kiinnostaa, opettelen hiljalleen. Olen vähän huono lukemaan ohjekirjaa :D

      Poista
  4. Jos on opettaja ollut pitkämielinen, niin on oppilas oppinut.
    Tunnelmallisia kuvia olet saanut joulukukista.
    Itse yritän käyttää säätöjä, mutta enemmänkin yrityksen ja erehdyksen, kuin opiskelun, kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Opettaja on pitkämielinen ja kiinnostunut kuvaamisesta myös itsekin. Tosin kuvauskohteet hänellä ovat niin upeita, etten edes yritä sellaisia...veden allakin! Uskon, että tuo yritys-erehdys minullakin on vahvoilla...olen vähän malttamaton lukemaan ohjekirjaa :D

      Poista
  5. Valokuvaus on laji, jossa ei koskaan tule valmiiksi! Aina voi oppia uutta. Sitten on tietenkin, se mikä itseä kiinnostaa. Olen joskus myös iltalukemiseksi selannut kameran ohjekirjaa ja löytänyt siitäkin ihan jotain uutta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvaus on kuin ikonimaalaus, aluksi uskoo olevansa niin hyvä, kunnes oppii hiljalleen kaikkea mitä pitäisi osata ja kuinka vähän osaakaan. Opettelu on elämän pituinen projekti, aivojumppaa parhaimmillaan!

      Poista
  6. Kyllä kuvaus on aina opettelua. Katselin eräästä Norjalaisesta huippukuvaajasta dokumentin. Oli aika opettavainen . Mies on tehnyt ihan uskomattoman määrän työtä kuvien vuoksi. No ei meidän tarvi päästäkkään samalle tasolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dokumentti oli varmasti hieno ja opettavainen! Huippukuvaajaksi hiljalleen kehitymme, onhan meillä loppuelämä aikaa :D

      Poista
  7. Valokuvaus on tosi mukava harrastus, jossa on aina uuden oppimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin mukavaa ja viettelevää! Aivojumppaa ja dementian torjuntaa :D

      Poista
  8. Kauniita kuvia olet ottanut.. mulla on ihan tavalinen kamera, käsisäädöistä en ymmärrä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuta! Pitkään kuvasin pienellä kamerallani, kunnes vuosi sitten nälkä kasvoi ja ostin ekan järkkärin. Sen kanssa hiljalleen opettelen, automaatilla on menty suurin osa ajasta :D

      Poista
  9. Automaatilla olen minäkin kuvaillut, joitain käsisäätöjä olen opetellut, mutta kyllä tuntuu siltä että olisipa joku joka opettaisi ihan kädestä pitäen niitä kuvauskikkoja koska kirjallisia ohjeita on joskus niin vaikea ymmärtää. Kännykkäkuvatkin ovat ihan kelvollisia, mutta kyllä se vain niin on että järkkärillä kuvailu on monin verroin nautinnollisempaa. Ihania kuvailuhetkiä sinulle Saila ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin mennä kurssille, mutta tuo vävy innoistui opettamaan ja uskon että saan oppia vielä lisää. Käsisäädöt eivät varmasti ole mahdottomia oppia, mutta harjoitella täytyy. En myöskään aina saa selkoa kirjallisista ohjeista.

      Kännyköissä on nykyisin niin hyvät kamerat, että kelvollisia kuvia niilläkin saa. Kuuntelin tässä syksyllä luontoiltaa, aiheena valokuvaus. Siellä ne ammattilaiset kertoivat ihan reippaasti kuinka paljon he käyttävät kännykän kameraa ihan tosissaankin. Yllätyin!

      Kuvaaminen on niin mukavaa :D :D :D

      Poista
  10. Kuvasin varmaanki vuaren automaatilla, ennenku opettelin muuta.Kävin pari kurssiaki ja jotaki opiinki, mutta noli pikemminki sellaasta yleistiatua kamerasta ja kuvaamisesta. Lainasin kirijastosta kirijan ja ku olin lukenu yhyren kohoran opettelin sen omalla kameralla. Nykyysi yritän kuvata käsisäärööllä, mutta jos tuloo tiukka paikka, nopiat tilantehet tai huanot olosuhtehet nii turvaurun monesti automatiikkahan.
    Kuvaushaavehet motivoo uuren oppimista.
    Kuvaamahan oppii vaa kuvaamalla ja lyhykki tauko tuntuu hävittävän kaikki tiarot ja niksit päästä. Jalusta o hyvä apuväline, jos sitä jaksaa perässänsä rehata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin juurikin tuolla samalla menetelmällä noita käsisäätöjä opetella - väljässä paikassa säädöillä ja tiukoissa paikoissa sitten automaatilla. Kuvaushaaveet tosiaan motivoivat ihmeesti - nuo salamat ja revontulet houkuttaa ja myös pimeässä kuvaaminen.

      Kuvata täytyy ahkerasti, nyt vain valon määrä on niin vaatimaton kun päivännäöllä olen töissä, mutta viikonloppuna sitten pääsee pihallekin kuvaamaan. Jalustaa toivoin joulupukilta ja sain, haaveilen myös kaukolaukaisimesta :D

      Poista
  11. Valokuvaus on ihmeellinen maailma, siinä voi aina kehittyä ja oppia uutta. Tuntuu, että harjoittelua riittää. Talven valo tai sen puute on kamala haaste minulle. Jalustasta on paljon apua, kun mullakin kädet vispaa minkä kerkiää. Kesällä tuntuu kuvat onnistuvan paremmin.
    Mutta hauskaahan on. ettei valokuvaamisesta voi koskaan saada tarpeekseen, samahan se on puutarhanhoidossa. Ei pääse kummassakaan kyllästymään tai ylpistymään. :)
    Leppoisia välipäiviä Kivipeltoon! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvaus on niin upea maailma ja opittavaa riittää loppuelämän ajaksi! Mitä enemmän oppii sitä paremmin huomaa kuinka vähän osaakaan :D Valon puute on melkoinen haaste, mutta onneksi kevättä kohden mennään. Jalusta vakautti ihmeesti, ihanasti!

      Kuvaaminen ja puutarhanhoito jotenkin kulkevat käsikädessä, niistä ei tosiaan voi koskaan saada tarpeekseen!

      Voi Riina, Sinua aina ajattelen tuolla instasurffailuissani! Seuraan sellaista japanilaista kuvaajaa, joka kuvaa vain kosmoskukkia...niiiin ihania kuvia...niin suloisen kauniita! Muistan kun joskus kosmoskukista juttelimme :D

      Poista
  12. Mahtava lahja, hienot kuvat ja mitä sydämellisin vävypoika. <3 Ihanaa loppuvuotta Saila <3

    VastaaPoista
  13. Jalusta on hyvä ja tarpeellinen lahja, mutta vielä mukavampaa on saada ihan henkilökohtaista opetusta. Hyvin on mennyt oppi perille, sillä hyasinteista tuli tuoksukin tänne ruudun toiselle puolelle.
    Itse käytän enimmäkseen AV:tä. Hyvää kuvaajaa minusta ei koskaan tule, mutta yritystä näyttää riittävän. Kuten Riina tuossa totesikin, nyt ärsyttää valon puute. En tykkää ottaa kuvia salamavalolla, joten kaipaan kovasti luonnonvaloa. Vaan nythän sitä lisääntyvää valoa kohti mennään, joten mitäpä tuota sen enempää aiheesta murisemaan.
    Mukavaa vuoden viimestä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalusta oli mukava lahja, vaikka isännän kanssa se yhdessä kaupasta haettiinkin...hän sen paketoi kuitenkin niin miehekkäästi! Käsisäädöillä noita hyasintteja kuvasin, olen niihin niin rakastunut - tuo vaalea violetti ja punainen, hiukan roosaan taittava. Tänään isäntäkin sanoi, ettei meillä ole tuon värisiä hyasintteja koskaan ollutkaan - on joskus kuitenkin!

      Salamavalosta en tykkää myöskään kuvata. Kaipaan myös luonnonvaloa. Onneksi kevättä kohden mennään!

      Kiitos Between!

      Poista
  14. Ihana vävy sinulla.
    Kauniita kuvia. Jalustaa tulee kuvatessa käytettyä tosi harvoin samoin, kuin järkkäriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vävy on tosi ihana...kaksi ihanaa on tulollaan. Meillä on myös ihana miniäprinsessa!

      Kiitos! Jalusta kyllä oli hyvä lahja!

      Poista
  15. Sait kauniita kuvia!
    Voi miten kiva "joululahja" vävyltäsi, kun sait kuvausopetusta. Kun on järkkäri, niin kyllä sen mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Kuvaaminen on niin uskomattoman ihana ja antoisa harrastus.
    Itse olen opiskellut aika paljon kirjojen avulla, mutta ottaisin kyllä niin mielelläni henkilökohtaista opetusta vastaa!
    Iloa opiskeluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki!

      'Joululahja' oli tosi mieluinen, pitkämielinen kertaava opetus menee hyvin minullekin perille, kun saan selityksen, miten kaikki toimii. Kuvaaminen on niin ihanaa ja antoisaa!

      Poista
  16. Kyllä täytyy sanoa, että on ollut pätevä opettaja sinulla.
    Joulutunnelmaisia kuvia kaikki!
    Kamerassa on niin uskomattoman paljon kaikkia mahdollisuuksia, kun vaan joku opettaisi. Kun ostin tuon viimeisimmän kameran, siinä tuli mukana ilmainen Rajalan järjestämä digikuvauskurssi. En kyllä vielä ole ehtinyt millekään kurssille.....
    Itsekseni olen manuualis tutkiskellut ja nyt kamera täysin käsisäädöllä. Enkä itseasiassa tiedä, osaisinko enää poistaa ne kaikki säädöt, joten käsisäädöllä mennään. Pieleen menneistä kuvista syytetään valonpuutetta ;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Melkein unohduin kuvaamaan...tykkäsin niin tästä uudesta 'maailmasta', käsisäädöistä. Opeteltavaa vielä on ja paljon! Rajalan kurssille minäkin haikailin, vävy sanoi ettei tarvi, hän opettaa :D :D

      Kuvasi ovat aina niin upeita, osaatko edes ottaa muunlaisia kuvia! Valon määrää voi tosiaan syyttää usein, mutta kohta mennään niin kevättä kohden, täytynee keksiä joku muu syntipukki kun valoakin alkaa hiljallee olemaan ihanan paljon :D

      Poista
  17. Kauniita kuvia olet ottanut. Ihana tuo kirkkaanpunainen hyasintti. Valokuvaus on kyllä mukava ja palkitseva harrastus, jossa tuntuu aina olevan vielä uutta opittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo kirkkaanpunainen hyasintti on niin ihana! Valokuvaus on tosi mukava ja palkitseva harrastus, mutta paljon opittavaa riittää!

      Poista
  18. Harjoitus tuotti tulosta, oikein sävykkäitä kuvia. Mistä saisin opettavan vävyn, sillä kuvaan vielä 50 kuvausharrastamisen jälkeenkin automaattiasetuksilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nettimartta! Kuvauskohteeni olivat vain niin sävykkäitä ja vahvoja väreiltään :D ihania hyasintteja :D Automaatilla varmasti kuvaan vielä tulevaisuudessa, mutta käsisäädöt ovat uusi ja mielenkiintoinen oppimisprojekti loppuelämän ajaksi :D

      Poista
  19. Jalusta on kyllä tosi tarpeellinen tarvike. Monta kertaa on itseäni surettanut kun joku harvinaisehko tipu vierailee lintulaudalla, ja jos käsi vähänkin tärähtää, koko kuva on epätarkka. Jalustalla kaikki tärinät saa minimiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalusta vakauttaa niin ihanan paljon! Olen samaa harmitellut, kun joku tosi mielenkiintoinen tipunen tulee automaatille ja sitten käsi tärähtää...harmittaa niin vietävästi!

      Poista
  20. komeita! Hyvää vuoidevaihdetta!

    VastaaPoista
  21. Kauniita kuvia, kyllä näkee, kun sen osaa! Ja mikä maailma vaalokuvauksessa aaukeaakaan, kun sen saloihin pääsee tutustumaan. Minä olen aloittelija niin bloggaamisessa kuin kuvaamisessakin, mutta tämä harrastus on ihana ja valoa ja kevättä tässä odotellaan meilläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Niin valokuvaus ja bloggaaminen ovat niin mukavia harrastuksia, toisaalta hiukan koukuttaviakin! Molemmat ovat antaneet kauniita hetkiä ja ihania ystäviä, samanhenkisiä, joiden kanssa saa puhua ja kirjoittaa puutarhaa ihan sydämen kyllyydestä asti! Kevättä kohden mennään :D :D

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!