Kivipellon Saila

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Haaveiluaika alkoi

Kukkasipulit ja valkosipulit on maassa. Kanat talvikodissa ja perennojen pakkasen puremat versot on leikattu pois. Melkein haravoitu...puissa vielä lehtiä. Olen niin innoissani!!

Tänään tein valvonnan alaisena pihahommia, jatkona eiliselle.


 
Kuvassa vanha herra jo väsynyt, mammaa piti valvoa hyvin aktiivisesti ja jopa vielä leikkiinkin innostua, kun mamma raahasi parsan vahvoja versoja kompostiin. Nöpö heittäytyi niiden päälle kyytiin, painoa olisi ollut ilmankin! Herran silmäkulmassa oli veitikkamainen pilke.

Versot on leikattu ja kompostoitu, samalla perattukin hiukan. Rakkaat taimet on peitelty lehtikatteen alle talviunta nukkumaan. Äitini sanoisi, että onpa ruokottoman näköinen. Katan pionitkin, vaikka ohjekirja ei sitä suosittele. Pionipenkkini on kaikki viettävällä maalla, joten ei ole pelkoa että hienohelmojen varpaat uisivat vedessä.

Pionipenkki

Pionirinne

Parsapenkki


Upean kirjokurjenmiekka 'Kermesianan' lehtiä en raskinut leikata, se on vahvistunut vuosi vuodelta. Taimi on Tommolan tilalta kotoisin.

Kuunliljakakut on leivottu!


Mustikoissa on vielä hitunen ruskaa jäljellä.


Viimeiset sissit kukkivat navetan sisäänkäynnin porraskiven vieressä.



Haravoitavaakin vielä riittää...


Ostin eilen maatalouskauppareissullani vielä yhden taimen, valkoisen syysvuokon 'Honorine Jobert' ja maksoi huikean 1,34 e, hyvä kauppa! Taimi on nyt maassa ja peittelin sen kuten toisetkin syysvuokot.


Viimeiset kukkasipulitkin laitoin maahan, kaksi pussia fritillarioita, niita violetteja keltaisella reunuksella, euron pussi!


Jouluruusut ovat alkaneet omenapuiden alla jo kukinnan, mutta vaaleajouluruusu lasihuoneen seinustalla ei kiirehdi, nuppuja on jo nähtävissä, ei vielä kukkia, mutta jouluunhan on vielä aikaa! Jouluruusu usein kukkii jouluna, jollei lunta ole tullut paljoa.




Olen nyt siis niin innoissani! Talvihaaveiluaika on siis alussa! Pikkuisen haravoin vielä, muuten ompelukone saa alkaa laulamaan ja kudin. Joulu lähenee ja senkin suunnittelu on kovassa vauhdissa. Tänään siis alkoi talviaika kellojen vääntelyllä, pian on talvipäivän seisaus ja sitten alkaa kevät! Nyt on siis mahdoton kiire talvea viettämään, kevään alku on siis jo ihan kynnyksellä! 

Ihanan lempeää alkavaa viikkoa kaikille!




Luonto antaa nyt lempeyttään, nautiskellaan tästä ihanasta valosta ja pehmeistä sävyistä!



32 kommenttia:

  1. Oi, oletpa ollut ahkera! Mutta on sulla kyllä hyvä valvoja ja kannustajakin ollut!
    Mahtavan komeat jouluruusukasvustot, Mullakin on suunnitelmissa ensi keväänä siirtää talon päädystä kuunliljoja muualle ja laittaa tilalle lisää jouluruusuja....
    Eilen istutin runsaat 300 pikkusipulia kirsikkapuistoon, toivottavasti ensi keväänä kukkii!
    Osan niistä sun tuomista Aleksandroista ajattelin myös laittaa maahan. Penkki tehtiin eilen valmiiksi, kuukalenterin mukaan viikon kuluttua olisi hyvä aika istuttaa, otan riskin ja odotan siihen asti. Ei vielä talvi tule :) Laitatko talveksi valkosipuleille jonkun heinä- tai lehtikatteen? Otetaanko se keväällä pois? En ole koskaan kasvattanut talvivalkosipulia......
    Ihan samaa olen miettinyt, ihan pian on kevät, viimeistään Tapanin päivänä alkaa henkinen kevät ja sitä ennen tässä on tosi paljon puuhaa!
    Lempeää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöpö on aina mun mukana pihahommissa, valvoo ja istuu vieressä tai köllöttelee nurmikolla usein selkä minuunpäin, jostain syystä. Jos kärrään jotain niin Nöpö tulee kottareiden eteen eikä väisty vaan arvokkaasti hiippailee edessä. Tein kyllä aikasmoisen rupeaman ja sen tuntee, onkohan mulla uusia lihaksia vai mitä?

      Tuo iso jouluruusukasvusto kasvaa ihan väärässä paikassa, tontin kuumimmassa kohdassa ja silti viihtyy, olen sitä jakanutkin muutaman kerran. Ikää sillä on 10 vuotta ja lähtöisin kummitytön joulukukasta.

      Kirsikkapuistosi on keväällä varmaan upea, kukkivat kirsikkapuut ja sipulikukat! Varmaan upea näky! 300 on jo ihan mukava määrä!

      Ei talvi tule vielä ja Aleksandra kasvaa vaikka tekisi jäiseen maahan rautakangella reiän, yksi mun kaveri kokeilikin sitä kerran ja satoa sai! Mulla on aina ollut kate valkosipuleiden päällä, joko heinää tai haravoituja syksyn lehtiä. Keväällä en sitä ota pois. Taimi on niin voimakas että se tulee katteesta läpi reippaasti, kate pitää maan sopivan kosteana ja vapaana rikoista.

      Eipä tosiaan talvea kauaa ehdi viettämään, ajattelin aloittaa vieton tänään, mutta kiirettä pitää että ehtii ennen kevään tuloa! Sukkaa pukkaa ja ompelukset odottavat, lomakin olisi joulukuun alussa...sitä odottelen kovin!

      Kiitos, loppusyksyn sävyt ovat niin lempeitä ja kauniita!

      Poista
  2. Sulla on syyshommat jo tosi hyvällä mallilla! Ihana kisuli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein sellaisen pihatyöspurtin eilen ja tänään, tekemistä riittää silti vieläkin!

      Nöpö on mun pieni pihatyökaverini!

      Poista
  3. Ihana työkaveri <3

    Olet ollut ripeä, minä en ole edes haravan varteen ehtinyt tarttua. Eilen oli kiva ilma, tänään taas sataa koko päivän. Ilman sadetta syksykin olisi kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöpö on paras mahdollinen pihatyökaveri, intoutui leikkimäänkin ja kirmailemaan, sei ei ole kovin Nöpön tapaista, paremminkin Sulon, mutta varmaan parsan heiluvat hännät sai sen leikkimään taas.

      Viikonloppu on mennyt niin nopeaan, eilen ja tänään nautiskelin siis sateeseen saakka pihahommista. Nautin syksystä, vaikka sataisikin!

      Poista
  4. Kyllä sää jaksat olla optimistinen! Nimim. Staa kaatamalla, on pimeä ja viluttaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai optimistinen, eikös ole ihanaa kun saa kääriytyä huovan kanssa kirjan tai käsityön keralla sohvannurkkaan ihan nautiskelemaan, se vasta on ihanaa!

      Poista
  5. Hurjan siistiä jo teillä! Olet ollut ahkerana. Kerrassaan upea tuo jouluruusukasvusto, onko ne erivärisiä? Honorine Jobert oli hyvä löytö, se on ihana kukka. MInäkin täällä jo jouluttelen, kiva kun tulee se tähän kevätodotuksen väliin vielä :) Tunnelmallisia syyspäiviä sinulle ja Nöpöselle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä viikonloppu oli sellainen superspurtti ja nyt voin vain nautiskella vähän nyppiä tai hiukkasen haravoida. Jouluruusukasvusto on vain vaaleaa jouluruusua, pienestä taimesta kasvanutta 10 vuotta vanhaa, tosin rehevää tilan kuumimmassa ja kuivimmassa paikassa, viihtyy silti!

      Ihastuin kun löysin valkoisen Honorine Jobertin ja hinta oli vallankin kohtuullinen!

      Ehdotin isännälle, josko voisimme alkaa joulun jo pyhäinpäivänä, kannatusta ei tullut, isäntä epäili että pian alan Joulun vieton jo Juhannuksena...no ei sekään ihan kauhea ajatus olisi! Olen hyvin jouluihminen kuitenkin :D Loppuvuosi on hyvin tiivis, kädentaitomessut Tampereella, loma ja sitten talvipäivän seisaus ja Joulu ja sitten kevät! Olen niin innoissani!

      Poista
  6. Oletpa ollut ahkerana ja niin suloinen vartija siellä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöpö on ihana kaveri! Yhdessä puuhaillaan!

      Poista
  7. Hienosti jo syyshommat ! Minulla on paljon sipuleita vielä istuttamatta, ulkona sataa niin paljon, ettei työt etene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Superviikonloppu pihatöissä oli nyt ja sitten puuhastellaan...ulkona ja sisällä aktiivimmin! Meillekin sade tuli kerrankin säätiedon mukaan klo 12.30, täsmällisesti :D

      Poista
  8. Oikein mukavia tupapuuhia siulle.

    VastaaPoista
  9. Mahootoman ahkera! Tuu tänne jatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi pukkaa päälle ja himotut sisähommat! Tosin pihahommat ovat niin kivoja että harkitsen ehdotustasi!

      Poista
    2. Olet ollut tosi ahkera ja tulosta on tullut. Jouluruusupenkki on tosi rehevä ja ei uskoisi sen lähteneen yhdestä joulutervehdyksestä.
      Tuo kate pionipenkille on varmaa ihan toimiva ja auttaa kasvin kasvua ja talvehtimista. Minä monesti olen muutamat pionini peitellyt havuilla.
      Täällä kesäkodissa on vielä haravointi aluillaan ja varsinkin isoissa tammissa on vielä paljon lehtiä.
      Nöpö nauttii kun joku on sen seurana ja saa ikäänkuin olla pomona kaikelle askareelle, kissat ovat ihania.
      Nyt voi siis alkaa joulun odotus ja sitten kevään.............

      Poista
    3. Kyllä kropassa tuntui ihan uusia lihaksia syysspurtin jälkeen! Uskon, että jouluruusun kasvuun on voimakkaasti vaikuttanut antajan lempeä ja hyvä mieli, olemme hyvin läheisiä kummityttöni kanssa :D

      Lämmin peitto on pionipenkillä aina ollut ja samalla narsissitkin saavat siitä osansa. Maa parantuu ja keväällä kate hieman hillitsee rikkakasvustoakin, kastematoja löytyy mukavasti myös mullasta töitä tekemässä!

      Tammissa lehdet pysyvät aika pitkään ja ovat hitaita maatumaan, ihania puita kuitenkin. Mullakin riittää vielä haravoitavaa. Harmi vain kun kelloja siirrettiin niin työpäivän päätteeksi ei päivännäköä enää riitä pihahommiin, mutta viikonloppuna kyllä!

      Joulun odotus ja valmistelu on vauhdissa. Tänään pistäydyin kirjakaupassa ja mukavia yllätyksiä sieltä löytyi! Kevät on jo melkein ovella :D

      Poista
  10. On se vaan juhlallinen tunne, kun saa enimmän osan syyshommista valmiiksi. Olet ollut tosi ahkera ja teillä näyttää siistiltä. Eikä kyllä laisinkaan ruokottomalta. Keväällä vain tuoretta multaa maatuvien lehtien päälle kukkapenkkeihin, niin siinä on taas ravinteikasta voimaa kukille. Jouluruusupuskasi on kyllä niin mahtavan näköinen. Ilmeisesti se viihtyy aurinkoisella paikalla. Mielelläni ottaisin tuollaisen Nöpön kanssani puutarhahommiin. Juuso ei tykkää nykyisin ollenkaan ulkoilusta. Enimmäkseen se istuu yläpihalla ja kerjää aina minut nähdessään takaisin sisään. Tai luultavasti se ei tykkää, kun en huomioi häntä ja lähde hänen kanssaan metsään kävelemään. Teen vain omiani.
    Meillä on vielä talvivalkosipulit istutamatta, mutta ehkä noudatan Suvikummun Marjan kuukalenteriohjetta ja odotan vielä vähän aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee todella niin iloinen ja hiukan helpottunut olokin, kun syystyöt ovat voitonpuolella! Vaikka mukavaa hommaahan se on kyllä! Katteessa on paljon hyvää ja kun meillä ei ole kotiloita harmina vielä, niin katteen käyttöäkään se ei estä. Jouluruusu on aikas iso ja on viihtynyt paahteisella paikalla jo siis kymmenisen vuotta. Laitoin sen kasvarin nurkalle, se oli rakennusaikana niitä harvoja turvallisia paikkoja, minne maansiirtokoneet eivät tulleet saati miehet isoine saappaineen.

      Voi pientä Juusoa, jospa sen tassuihin ottaa viileä maa ja kostea nurmi, en ihmettele laisinkaan! Nöpö on ulkokissa joten sitä ei juurikaan haittaa kuraiset tassut ja märkä maa, lumi ja pakkanen kyllä. Nöpökin vaatii huomiota pihaommia tehdessäni ajoittain mutta muuten tyytyy vartioimaan, että teen pihahommat huolella, palkan se myös vaatii, raa'an kananmunan!

      Valkosipulit ehtii maahan vielä hyvin, olen vain joskus hiukan hätäinen, maa ei ihan vielä ole jäässä.

      Poista
  11. Mä luin tämän jo eilen illalla myöhään silmät sikkaralla - ja näin unta jouluruusuista!!! :)
    Huikean kokoinen ja mehevä ja kaikkea... Mulla on pari istutusta, ja ei meinaa lähteä uusintakasvuun :(
    Ja tuo pionipenkki - voi että. Omiani en ole peitellyt, mutta lienee parasta niin tehdä jos on vähäluminen talvi tulossa (ei voi tietää).
    Oli kyllä kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Jouluruusu-uni oli varmaan kaunis! Ne ovat kukkiessaan niin kauniita ja kasvustokin on kaunis! Jouluruusu kasvaa hyvin, vaikka paikka ei ole oppikirjan mukainen, kummityttö antoi sen lämmöllä, siksi se kasvaa hyvin! Toivottavasti jouluruususi lähtee kasvuun, minunkin katvepaikassa omenapuun alla ovat kyllä reheviä mutta kokoa niillä ei paljoa ole.

      Pionipenkkini on vuosien saatossa kasvanut ja kasvaa edelleen. Se on mun lempparikukka jo lapsuudesta saakka. Peittelen useita kasveja, toivottavasti lunta tulisi kasveja suojaamaan, vähälumista on monet ennustaneet, routa vain menee niin syvään jos lumi ei ole suojaamassa.

      Poista
    2. :) Tuo sun jouluruusu penkkisi tuli uniin... tottapa oli mahdottomasti kukkia siinä unessa :)
      Kysynpä vielä, että koska sä istutat ne jouluruusut penkkiin? Kyllä mä vielä joskus aion onnistua saamaan ne kasvuun.
      Ja kyllä, pioni on kyllä niin ihana kukka. Sarah Bernhardt ykkösenä - muheva ja kaikkea :)

      Poista
    3. Iso vaaleajouluruusuni kukkii hennosti jouluna, lumi sataa päälle ja sitten keväällä kukkavarret kasvavat ja kukinta samoilla kukilla jatkuu, joissakin lumen aiheuttamaa rusketusta, ei kaikissa. Kukinta on yleensä aika runsas! Taisi todella olla jouluruusuni kevätkukinnassa joka tuli uneesi, varmaan kaunis uni, toivottavasti!

      Jouluruusun talvetan huoneenlämmössä ja heti kun lumi sulaa totutan sen viileyteen ja laitan maahan kasvamaan, kun routa maasta on sulanut, aina ei onnistu, useimmiten kuitenkin. Jos ei onnistu niin ostan kukkamessuilta uuden taimen.

      Pioni on lapsuuteni ihanuuskukka, mummulasta uimarantaan mennessä matkalla oli vanhan tädin piha vaaleanpunaisine pioneineen ja silloin ajattelin että jos joskus aikuisena minulla on piha niin pioneita siellä kasvaa...nyt noin 40 tainta, Sarah on paaraatipaikalla! Se on kokonaisuudessaan upea, muhkea, ihanan tuoksuinen upea kukka! Kuningatar!

      Poista
  12. Onpas mahtavan kokoinen jouluruusupuska!
    Joo, nyt on hyvä aika haaveiluun ja suunnitteluun, ja muuhunkin sisähommaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puska on aika iso vaikka olen sitä jakanutkin, jouluruusu ei taida tykätä jakamisesta. Siementaimia on vahvojen lehtien alla kasvussa myös. Siirtelen niitä sitten keväällä.

      Nyt on hyvä alkaa vetäytymään pirtin suojaan ja alkoittaa haaveilu ja jos siltä ehtii niin sisähommat!

      Poista
  13. Voi että, täältäpä löysin mukavan blogin <3 Samanlaisia ajatuksia on minullakin, paitsi en ole aivan noin energinen enää syksyllä, olen jo siirtynyt "talvilepoon" ;) Mitä olet muuten tehnyt noille kuunliljoille, oletko katkonut ne vai muuten kääntänyt lehdet juurten päälle?
    Ihanaa loppusyksyn aikaa ja talven odotusta - täälläkin on ompelukone ja saumuri valmiustilassa, josko kohtapuoliin .. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa blogiini, kävin jo Sinunkin blogiasi katsomassa, mukava paikka :D

      En tiedä mistä energiani johtuu, varmaan siitä että olen parantumaton jouluihminen, piha kun alkaa nukkumaan talviunta niin koti kutsuu sisälle kynttilän valoon. Ensin suursiivo ja sitten kutomista, leipomista, joululahjojen paketointia, korttien tekoa...Joulun jälkeen nautiskelen kunnes tulee ensimmäiset siemenluettelot ja kirja-alet, siitä alkaa seuraava kevät ja joulunodotus!

      Kuunliljoista teen kakun ja keväällä meikkaan sen kompostilla. Kasvusto vahvistuu, lehdistö peittää rikkaruohot, pidättää kosteutta kuivalla kaudella ja komposti vahvistaa ja näyttää siistiltäkin, siis laiskurin tekniikka on minulla! Suosittelen, helppohoitoinen ja rehevä, kiitos meikkaamisen. Kasvusto on nyt vain niin suuri että ensi keväänä kummityttöni tulee sen jakamaan ettei kuunliljat ihan koko kukkapenkkiä peitä!

      Ompelukone ja saumuri kutsuu ja piankin alkaa joulujuttujen teko! Mukavaa talvenodotusta Sinullekin!

      Poista
  14. ihana postaus, innostuksesi tuli bittiavaruuden teitä tänne asti:) hauskanen ilmaisu "kuunliljakakut leivottu". meil näyttää olevan samoja tapoja, itsekin haravooin lehtiä arempien perennojen suojaksi, ja suurimman osan jätän leikkaamatta näin syksyllä. saavat kerättyä lehdistään kaiken voiman juuriinsa ja kuivuvat varret keräävät myös hyvin lumipeitettä, jos lunta nyt yleensä sataa näillä nurkilla. oikein mukavaa syysviikkoa myös Sinulle!
    ps tuo bittiavaruuden tiet tuli näköjään mieleeni kun juuri viimeistelin värikollaasini ja käytin siinä Mäkipuron taulua "Tähtitaivas tietä näyttää"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa olla monta asiaa joita teemme samalla tavalla! Minulle on kauhistus verille haravoitu maa ennen talven ja roudan tuloa. Kasvit täytyy lempeästi peittää, kuten luonnossakin tapahtuu, keväällä raotella katteita ja antaa kastematojen hoitaa lopun katteen jatkojalostuksen ja lannoituksen...Haravointijäte suojaa herkimpiä aarteita ja törröttäjät keräävät luntakin suojaksi (jos sitä sattuu tulemaan). Toisaalta jos leikattu pinta jää sään armoille, saattaa varren onteloon kertyä vettä ja kosteutta joka tuhoaa juuriston, joten täytyy tarkkaan miettiä mitä syksyllä todella kannattaa leikata, jos katetta ei ole saatavilla!

      Olen niin jouluihminen, tämä joidenkin kammoama kaamos saa minut voimaantumaan, joulua alan valmistella hyvissä ajoin jo tammikuussa, tämä joulu on meillä varsin erityinen joten sen valmistelu on niin jännittävää!

      Oikein ihanaa syysviikkoa ja viikonloppua Sinullekin, tämä 'kaamos' on kuitenkin voimaannuttavaa virtaa täynnä!

      Poista

Mukavaa kun vierailit sivuillani ja kiitos kommentistasi!