sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Jarrutetaan vähän!

Päivien virta vilistää huimalla vauhdilla! Päivä töissä, aamuaurinko kutittelee unisia silmiä työmatkalla, työpäivä kiireinen, pikainen päivällinen kotona ja sitten ulos hommiin ja kas, viikko vierähti! Illalla jo niin raukea oli, iltapalaa ei jaksa edes ajatella, uni houkuttaa! Jäsenet aherruksen uuvuttamat, kyljen kääntäminen yöllä herättää...ihanaa kevään vaihtumista kesäksi! Kukkien tuoksu huumaa, maasta nousee aina vain uusia versoja tervehtimään, talvi vei omansa, onneksi ei kaikkia kuitenkaan!

Sipulikukkien ilotulitus on jo ohi, kielot huumasivat tuoksullaan pikaisesti, auringon lämpö teki tehtävänsä. Nyt kukkivat sireenit ja akileijat!





Mummonmyssyt kukassa.



 Kuolanpionin kukinta oli lyhyt ja ytimekäs, talonpoikaispioni jatkaa...

...sekä iirikset.



Kasvihuoneessa oli jo tunkua. Viikonloppuna saimme tomaatit muovihuoneeseen, osa lähti kummitytön matkaan, meillä on ollut tästä sanaton diili jo vuosia. Kummitytön keskimmäinen tytär sai jälleen omat tomaatintaimensa 'Hundreds and thousands' tomaatit ovat olleet yhteinen juttumme pienen neidin kanssa myöskin jo vuosia...ja diili jatkuu!





Kanat pääsivät kesäkotiin lomalle nauttimaan kuopsuttamisesta. Talvikanalan pehkuista teimme pojan ihanuuden kanssa kakun pellolle kompostoitumaan vuodeksi. Miehet istuttivat kommuuniperunat.

Ja kisupojat nauttivat kesästä!


Postaustahti on harventunut, pihalla aika kuluu siivillä, ihanaa iltasella on käydä kuitenkin katsomassa postauksianne, vaikka en kommentoikaan. Tätä ihanuutta odotimme ja nyt se on ihan tässä!

Mukavaa viikkoa kaikille!


Ihanuuskukka, kissanhäntä, jokaisen kissaihmisen oma kukka! Sain tämän ihanuuden ystävältäni Marjalta! Pian tavataan!!

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Huokaus

Viikko melkein vierähti, tänne blogistaniaan en ehtinyt ja illalla voimat olivat niin lopussa, että sängyn kutsu oli voittamaton. Olen ollut taistelemassa, raivolla ja hyvin aseistettuna! Vastustajaani ei sovi aliarvioida, sen nimi on valvatti,  joka kavalasti aikoo valloittaa kasvimaani. Kehossani on paljon lihaksia, joiden olemassa oloa en muistanutkaan, metsäkompostiin olen kantanut ämpäreittäin tämän kavalan vastustajan palasia, aseenani oli ihana pistolapioni....mutta palaan aiheeseen myöhemmin, pakko oli mennä lehtopuutarhaan huokailemaan.


Kukkivat omenapuut seininä ja kattona korkealla alppikärhöt, niin ihanaa, hiukan hämärää ja tunnelmallista! Olen vuosia sitten laittanut  lähes kaikkien vanhojen omenapuidemme juurelle kasvamaan alppikärhöjä, nyt ne tavoittelevat puiden latvuksia. 





Nuorin tulokas, hyvin kerrottukukkainen tarha-alppikärhö 'Albina Plena' kiipeää voimalla ylöspäin. Kaverina sillä on vaaleanpunainen 'Piilu', joka vasta venyttelee versojaan kiivetäkseen taivasta kohden.



Olin aivan varman, että olin menettänyt talvelle tikankonttini. Perjantaina soittelin tyttärelle, istuskelin keittiön rahilla, kunnes katseeni terästyi herkkupenkin suuntaan, mitä ihmettä! Toivottavasti ilonkiljahdus ei halkaissut tyttären tärykalvoa!!


Herkkupenkin vieressä kuolanpioni on aloittanut kukinnan, paksut pumpulanuput on myös 'Red Charm' -pionissa, se onkin seuraava kukkija. Pionien talviunet olivatkin kauniit vahvan heinäpeiton alla ja menetyksiä ei tullut.



Osa pionipenkkiä. Maailman rumin kukkamaan reunanauha nousee aina talven aikana ylös, on aika laittaa se taas paikalleen
Palataan vielä lehtopuutarhaan...

Luntako maassa...

Hassut tupsut ovat kasvaneet vartta, varjoliljat aloittavat pian kukintansa.
Sydämellistä.
Valkoinen sinikämmen lopettelee tältä keväältä upeaa kukintaansa.

Tummapikarililja, fritillaria camtschatcensis, kukkii.
 Elämme touhukkaita aikoja! Jätetään kuitenkin hetki aikaa nautiskelulle ja huokailulle!

Mukavaa alkavaa viikkoa!




sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Messuilla

Olen aika nirso puutarhamessuilija...odotan että puutarhamessuilla on puutarha-asioita: taimia, lisää taimia, puita, kasvi-ihanuuksia, ruukkuja, innokkuutta, grillatun makkaran tuoksua! No näitä kaikkia löytyi Uudenkaupungin puutarhamessuilta eilen! Kannatti taas tehdä päiväretki! Sää oli suosiollinen. Kotoa sydänmailta lähtiessä oli jopa lämmintä, mutta ison veden rantaan päästyämme ilma oli raikas, viileä, mutta ei haitannut, olimme toki varautuneet viime vuodesta oppineena.

Pitkä kuvakertomus näkemästämme ja kokemastamme, kotimatkalta vielä tulossa toinen postaus! Olemme yhdessä tyttären kanssa kuvanneet postauksen kuvat.

Tämä oli meitä vastaanottamassa. Ihania nuo astiat kerrassaan, lapsuuden muistoja tuovia!
Tuunattu polkupyörä.

Lisää ihania astioita.

Mikähän vempain tuo mahtaa olla?
Pokasahan vierellä rautapadoissa mehitähdet kuin kotonaan!
Ja sitten taimia, taimia ja lisää taimia! Oli tosi paljon taimien myyjiä, osa varmaankin kotipihastaankin jakotaimia ottaneita ja lisäksi siemenestä taimettaneita, myyjiä oli monta. Oli taimipöytiä ja perävaunuja taimia pullollaan. Olen vain niin arka ostamaan muilta kuin luotettavilta taimituottajilta taimia, pelkään niin etanoita ja kotiloita, jotka eivät vielä Kivipeltoa ole saavuttaneet.
Toki paikalla oli taimistojakin, joihin kyllä vielä luotan! Kukkia oli ihan valtava määrä myynnissä, samoin vihannesten ja yrttien taimia.


Kaikenlaista mukavaa oli tarjolla...

Tarhureille hellehattuja.
Pikkutaimia ja luutia.
 Lintujen kylpyaltaita. Näihin ihastuin, niitä voi tilata täältä.
 Ja sitten lisää...


Sitten taimiherkut! Vakka-Taimen aarteiden osastolta lähti mukaa kaksi kassillista taimia! Tosi herkkuja! Ihanuuksia! Osastolla tapasin yllättäen myös Saaripalstan Sailan! Olipa kiva tavata!!


Maariankämmekkä, muutti meille.
Tämäkin muutti meille!

Ja sitten eläinosastolle! Pieniä ihanuuksia! Suuresta sonnista ei tullut kuitenkaan kuvaa, se oli tosiaan iso!!


Ihana minipossu.

 
Nautin, nukun, nautin, nukun...kaveri vieressä toimii samoin!
Hienot villahousut!
Messuilla oli varmaan jokaiselle jotakin, niin talopaketeista aina polkypyöriin ja kanootteihin, taimia unohtamatta ja väkeä riitti! Ruokapaikkoja oli tarjolla: salaattia, burgereita, pyttipannua, makkaraa, oluttelttaa ei ollutkaan.

Oli niin mukava lauantaipäivän messuilureissu.

Uudestakaupungista huristelimme Raumaa ja Vuorelan puutarhaa kohden. Puutarha on käymisen arvoinen paikka, siisti, taimet erittäin hyvin hoidettuja ja palvelu pelaa! Taimisto hinnat ovat hyvin edulliset verrattuna meidän alueen taimien hintoihin! 

Päivän kohokohta, taimistolla tapasin ystäväni Marjan, oli niin kiva nähdä pitkästä aikaa! Suunnittelimme yhdessä ensi kuun bloggaritapaamista! Voi että, odotan tuota tapaamista niin paljon! 

Olipa ihana lauantai! Mukavat messut, mukavia tapaamisia, mukavaa tyttären kanssa seikkailla, peräkontti täynnä kukkia ja yrttejä, voiko tarhuri enempää toivoa!

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!