keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Puutarhamessuilla Tukholmassa, osa 2, kukkia ja yrttejä

Tietäisin tarkkaan, mitä tekisin, 
jos voittaisin lotossa hiukkasen enemmän! 

Puutarhamessuilla Tukholmassa oli niin monta juttua, mistä piti pidättäytyä jo siksikin etten olisi jaksanut kaikkea haluamaani kantaa kotiin, paluumatkan laivahytin rajallisuuskin antoi oman rajoituksensa ja kotonakin ikkunalaudat alkavat olla melko täynnä. 

Piti siis keskittyä, osa ihanuuksista matkasivat kotiin, 
osa ikuistettuna kameran muistikortille vain fiilisteltäväksi.


Olen pelakuiden ystävä. 
Vuoden pelakuuksi valittiin valkoinen ruusunnuppupelakuu Kronprinsesse Mary. Yhtään kuvaa tuosta vuoden pelakuusta en ottanut, eikä arkistoistanikaan kuvaa löytynyt, en ole valkoisten pelakuiden ystävä, mutta täällä voit käydä tuota prinsessaa ihailemassa.

Pelakuita löysin monta niin ihanaa. 
Itsehillintäni oli koetuksella! 
Olin tehnyt vakavan päätöksen,
 pieniä pelakuuvauvoja en osta, vain muutaman isomman. 

Houkutus lähes vastustamaton!


  

Päätös piti, vaikka koettelikin heikkoa luontoani. 
Minulla on ollut hankaluutta talvettaa kirjavalehtisiä pelakuita, senkin uhalla ostin nämä kaksi kaunotarta.

Madame Salleron, kameralla otettu kuva kotona ja hiukan heikkolaatuinen

Contrast, ihana ruukku ja jos olisi ollut vielä sinivalkoinen....

Tuoksupelakuita mielin, 
mutta usein niiden tuoksu käy tuonne poskionteloiden syvyyksiin, joten päätin jättää ostokset tekemätttä.

Pelargonia tomentosum, piparminttupelakuu.

Jouluruusuenkelin osasto houkuttti. Hillitsin sielläkin itseni! Minulle tuli paketti Barnhavenista, siellä oli kuusi vapaasti pölyttynyttä kaunotarta, joten yhtään jouluruusua en ostanut.  

Viime vuonna Jouluruusuenkelin standilla löysin ihanaakin ihanamman esikon 'Ray's Yvonnen', silloinkin kävin sisikunnan taistelua jouluruususta ja yhden ostin, sen toisen jouluruusuenkeli lahjoitti minulle, siitä jäi niin kaunis muisto!

Jouluruusuenkelin standi



Ja orkideat!
Messuilla on massoittain ihania eri kasvuvaiheissa olevia orkideoja! Jos minulla olisi läpi talven lämmin kasvihuone, ottaisin rekan mukaan messuille ja ostaisin näitä ihanuuksia. Mutta minulla ei ole kuin ikkunalaudat ja nekin täynnä jo, orkideat tulivat mukaani kuvina. 




Lumikuningatar
Messuilla oli myös kunnioitettava määrä kaktuksia. En ole kovin kaktusten ystävä, mutta niitä on silti kiva katsella.


Suuria yrttejä oli monessa kohtaa esillä. 
Yrttien ystävä olen ollut aina, nyt tuntuu että mopo alkaa keulimaan, niitä todellakin täytyy saada meille kasvuun enemmän, talvenkestäviä kylläkin...näitä upeuksia on silti ihana fiilistellä!




Kaupan oli aivan ihania kimppuja, edullisestikin! 
Tyttären kanssa niitä ihailtiin ja harmiteltiin, ettemme voineet niitä mukaan ottaa!



Kukilla ja vihreällä ruohomatolla oli rakennetty myös flyygeli. 
Se ei ollut aivan minuun iskevä, mutta flyygelistä kuuluva musiikki kyllä, Claydermania...tämä salainen puutarha sopi teemaan erinomaisesti!





Kukkaisa anti messuilla oli jälleeen erinomainen! 
Erinomaiseksi sen teki myös se, että paikalla oli huomattavan suuri määrä eri seuroja, jotka esittelivät omaa mielitiettyään aina rodoista, joriineista, saintpaulioista, soilikeista, chileistä, pioneista, ruusuista...puutarhan kaloihin saakka! 

Ihailen suunnattomasti tältäkin osin messujen antia! 
Siellä riittää katsottavaa, koettavaa, touhuttavaa niin puutarha-alan konkarille kuin ensikertalaisellekin! 


Seuraava postaus tulee ihanuuksista ja hiukan ostoksistakin.

Kaunista kellokeskiviikkoa Sinulle!

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Puutarhamessuilla Tukholmassa, osa 1, parvekkeet

Tutustuimme messupäivänämme ensimmäisenä parvekkeisiin. Lähestyin parvekkeita lähinnä tunnepohjalta, 
etsin jotain, joka koskettaa, 
joka hivelee silmää, 
jota voisin ottaa kotiin tuliaisiksi, 
vinkkejä mahdollisesti. 
Tässä kuvasarja parvekkeista. 
Ihan jokaista parveketta en kuvannut, varmaan siksikin, 
ettei niissä ollut sitä jotain. 
Parvekkeista löydät lisää kuvia ja kilpailuun liittyvää arviota Marjan ja Intianmintun 
blogeista.

Viherseiniä olen nähnyt aika paljon, pelakuu ei ihan ole sellainen kasvi, josta kokonaisen seinän haluaisin.

Kaunista sinistä, tämä voisi olla meille sopivaa.


Kokonaisuus miellytti, levollinen ja lähes käytännöllinen.

Tämä ei ehkä ole ihan minun juttuni...

...vaikka sidontatyö miellyttikin silmääni.

Upea hauenpää, tosin sopisi eläintieteelliseen museoon paremmin kuin parvekkeelleni tai kuistilleni.

Tämä on juurikin omintani: elämää nähneet kalusteet, korit, ruukut, vanhat työkalut, puutiinut, leipälapiot, pullot...tykkäsin kovin!


Paljon nähty vaivaa, tälle kokonaisuudelle en lämmennyt kuitenkaan.

Söpöliini, ihana tuo pieni mato tuossa ohjaustangossa!


Tässä oli silmää miellyttäviä komponentteja mukana, mutta hiukan levoton kokonaisuus kuitenkin.

Tästä taas tykkäsin, jostain syystä!

Tämä jälleen ei ollut minun juttuni, heinähankoa en toisi sisälle, upean rautasängyn paikka olisi mielestäni jossain muualla, piikkilankakranssi....meillä on tuollaisia kerättynä metsästä useita, ne laitetaan metallinkeräykseen ilman muuta.

Tämä oli ihana!

...samoin nämä!

Tämä ei ollut minun maailmaani...
Lähestymistapani kilpailuparvekkeisiin taisi olla hiukan tylsä. 
Olen suora ja sileä, käytännön ihminen. 
Nautin kauniista asioista kuitenkin. 
Olisin toivonut parvekkeille enemmän kukkia 
ja käytännön ihmisenä, jos siirrän vinkkejä parvekkeelle/kuistille, jossa välillä tuulee melkoisesti ja sade vihmoo, 
haasteena on parvekkeen/kuistin helppohoitoisuus joka säällä.

 Mutta tämähän olikin vain kilpailu, avoin siis vinkkien keruulle välittämättä ehkä käytännöllisyydestä!

Meille kaikille eri asiat miellyttävät ja koskettavat. 
Toivottavasti kuvistani löytyy jotain, 
joka myös Sinun silmääsi hivelee.

Seuraavassa postauksessa nautitaan kukista!

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Perjantaina Tukholmassa

Torstaina iltapäivällä siis suuntasimme linja-autolla kohti Turkua ja siitä laivalla Tukholmaan. 
Sisällä sielussa sykähteli into, jälleen pääsemme messuille. 
Sanoin tyttärelle, että tällä matkalla haluan seikkailla...


Aamulla riensimme laivasta kaupungille. 
Toki olisimme saaneet kyydinkin, 
mutta halusimme kuitenkin seikkailla. 
Kuljimme vanhaan kaupunkiin ja sitten metroasemalle, 
siitä junalla messuille. 
Meillä oli niin mukavaa. 
Emme arvanneet, mitä kaikkea pahaa tuleekaan tapahtumaan juurikin noilla samoilla paikoilla iltapäivällä. 

 
Lähes kuusi tuntia kuvasimme, tutkimme, katselimme, ihailimme, teimme maltillisia ostoksia välillä lepuuttaen jalkojamme jatkaaksemme jälleen. 


Olimme sopineet ystävien kanssa menosta vielä Zetasin puutarhamyymälään, matka sinne olisi ollut kirsikka kakun päällä. Odottelimme ystäväni puolison tuloa. 
Päätimme kuitenkin jättää Zetasin väliin, 
lepo oli piristänyt meitä ja aioimme lähteä vielä juhlakolttuostoksille keskikaupungille vielä hetkeksi. 
Lähdimmekin, tai melkein. 
Emme päässeet edes asemalle, kun puhelimeni soi. 
Marja soitti, kertoi järkyttävän uutisen 
Tukholman keskikaupungin tapahtumista.


Kiitos Marja, kun soitit! 
Olit arjen enkelimme! 

Meille ei varmasti siellä kaupungilla olisi mitään pahaa tapahtunut, luulen, mutta siihen järkyttävään myllerrykseen emme sitten ajautuneetkaan! 
Vain ystävä näin välittää toisesta! 

Upean Zetasin reissun jälkeen Marja ja hänen puolisonsa toivat meidät satamaan! Ruuhka oli paikoin melkoinen, olihan joukkoliikenne pysäytetty ja puhelinliikenne aivan tukossa. Tuolla matkalla taksi melkein ajoi kylkeen. Ellei Marjan puoliso olisi ollut niin tilanteen herrana ja jollei olisi ollut tilaa väistää, kolari olisi ollut väistämätön! Kaunis kiitos myös Sinulle Marjan puoliso turvallisesta kyydistä satamaan!

Satamassa oli tiukat turvatoimet, sellaisissa en koskaan aiemmin ole Ruotsin matkalla ollutkaan. 

Kiitos teille kaikille kenen kanssa saimme jakaa tämän matkan ja purkaa tuntojamme vielä satamassakin:



Kotona Kivipellon isäntä oli sitä mieltä, että tämä messumatka Tukholmaan olisi ollut viimeinen, no eihän toki. Ensi vuonna jälleen!

Pidetään huolta toisistamme, 
välitetään, 
yritetään yhdessä vastustaa pahaa!


Turvallista viikkoa Teille kaikille!

torstai 6. huhtikuuta 2017

Pian matkaan...

Tämä päivä on kyllä niin vauhtia täynnä. 
Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen, 
että ehdin kaikki suunnittelemani ennen bussin lähtöä!!


Kuu oli sopivassa asennossa, tomaatit kylvin tänään. 
Kylvän tomaatit aina huhtikuun alussa ja hyvin olen aina vankat taimet saanut istutettua kasvihuoneisiin. 
Muovihuoneeseen en koskaan istuta tomaattia ennen toukokuun loppua, koska siellä ei ole lämmityslaitetta - kerran meinasi halla viedä kaikki taimet mennessään. 
Opin siis ensimmäisestä kerrasta.



Lajikevalikoimani on mielestäni aikas mielenkiintoinen, 
24 erilaista. 
Ostin tiikerikaupasta tuollaisia pienoiskasvihuoneita, 2 e/kpl. 
Tein multacoctailin, ja upotin jokaiseen pottiin pehmeään multaan noin neljä siementä. 
Näin tekee siis kohtuuden ystävä (muistattehan, meillä on kummitytön kanssa oma yhdistys, Kohtuuden ystävät, toiminta-ajatus on selvä, pyrimme kaikkea kasvattamaan kohtuudella. 
Aina se ei ole helppoa!).
Neljää herkkua kylvin isomman potin, 
herkkuja ei ole koskaan liikaa!


Työkalut olivat työmaan mittaiset, 
pieni kastelukannu ja istutusvälineet. 



...aika rientää! 
Täytyy laittaa isännälle parin päivän ruuat ja hiukkasen siivota. 
Bussi lähtee Tampereelta Turkuun klo 17.00 ja laivalla Tukholmaan, messureissulle! 
Sisikunta täynnä iloa!

Kaunista alkavaa viikonloppua kaikille! 
Mukavaa messuretkeä myös teille, jotka suuntaatte myös 
Tukholmaan tai Helsinkiin! 

Annetaan keväthurman meitä nyt kuljettaa!

 

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Tomaatti

Tämä kevään puutarhakirja-anti on ollut mieluinen. Vallankin kahta kirjaa odotin, tässä on toinen ja toisesta kirjoitan myöhemmin. 


Osallistuin arvontaan Sonjan blogissa. Voitin upean Tomaatti! -kirjan ja sain vielä muutaman pussin tomaatin siemeniä! Siemenet olivat aarteita, kiitos!

Minulla oli kovat odotukset kirjan suhteen. Tiedän Sonjan asiaansa perehtyväksi puutarhakirjailijaksi ja -toimittajaksi. Tälläkin kertaa jo sisällysluetteloa tutkiessani huomasin selkeän etenemisen kylvöstä sadonkorjuuseen ja sadon jatkojalostukseen. 


Olen vuosikymmeniä - yli 30 vuotta kasvattanut tomaattia itsekin, useita lajikkeita on ollut kasvussa. Kirjaa lukiessani huomasin Sonjalla olevan hyvin samanlainen ajatusmaailma ja lähentymistapa tomaatin kasvattamiseen kuin itselläni. Vaikka siis kasvi on tuttu, mielenkiintoista on lukea toisen kirjoittamia ajatuksia huomatakseni ajatelleeni juurikin noita samoja juttua useat kerrat. Rivien välistä tulee selkeästi esiin, että kirjoittaja kokemus tomaatin kasvattamisesta on erinomainen.


Erityisen paljon minua ilahdutti selkeät ohjeet:
 
- kasvattamiseen siemenestä tuottavaksi taimeksi
- tuholaistorjuntaan 
- kasvitauteihin (tätä olisin kaivannut jo 30 vuotta sitten)
- mikä on vikana, jos... (...tätäkin olisin kaivannut jo vuosia sitten)
- lannoittamiseen
- kumppanuuskasvit
- lajikevalintaan
- herkut
 

Kirja etenee hyvin kasvukautta eteenpäin mentäessä. Kirjasta löytyy kannustavaa ohjeistusta myös tomaatin kasvatukseen avomaalla tai parvekkeella, aina ei tarvitse olla kasvihuonetta tai maatilkkua.

Tomaatti on upea kasvi. Olen Sonjan kanssa samaa mieltä lajikekirjon esilletuonnista kaupan tiskillä tai torilla. Upeaa hedelmää ei sovi karsinoda sanan 'tomaatti' alle, eihän valtion kaupassakaan myydä vain valkoviiniä ja punaviiniä, ja chilejä ei luokitella vain sanan 'chili' alle, tai leipää... 


Tomaatin makuvivahteet ovat mitä moninaisimmat, samoin huikea väri- ja kokovariaatiot, muodot, kasvutavat! Toivoisin myös, että taimikauppiaat huomioisivat valveutuneet puutarhaharrastajat, ettei myytäisi niin rajoittuneiden nimien alle luokiteltuja taimia.
 
Kirjan kuvitus on uskomattoman kaunis. Suosittelisin tätä kirjaa kaikille, niin ensimmäisen siemenpussinsa ostaneelle kuin vuosikymmenet tomaattia kasvattaneellekin! Mukavia vinkkejä löysin kirjan sivuilta helpolla toteutettavaksi. 

On kirjoja joita lainaan, on kirjoja joita pitää saada omaksi, tämä piti saada omaksi! 

Tomaatti ei ole hankala kasvatettava ollenkaan, kasvaahan sitä meidänkin mäellä.  Mukavia siemenkauppoja: TomatoEden, Seemnemaailm, Impecta

Vielä ei ole liian myöhäistä taimikasvatukselle.

Tänä aamuna

Kaunista viikonloppua!