maanantai 19. lokakuuta 2015

Matkalla etelään

Nyt oli lenkillä pikkukamera mukana, kerrankin. Olin ihan varma, että linnut olivat jo jatkaneet matkaansa, mutta onneksi ei kuitenkaan ihan vielä. Kotiin päästyäni vaihdoin jalkaan kumisaappaat ja otin isomman kameran mukaan. Upea muuttoparvi joutsenia on muutaman viikon lenkkitieni varren puiduilla pelloilla ollut päiväseltään vahvistamassa itseään ja lapsiaan muuttoa etelämpään.


Kun saavuin paikalle, tehtiin selväksi että tuloni oli huomattu. Paheksuvaan sävyyn siitä keskenään juttelivat.




Osa linnuista olivat asettuneet kauemmaksi könöllään olevan ladon taakse.


Emot pitivät hyvää huolta, että kesälliset poikasetkin saivat evästä ja vahvistuisivat ennen pidempää lentoa!


Ruokailu jatkui, minuun kai totuttiin!



Vuodet pystyssä seissyt, nyt jo hiukan nojollaan! 
 

Mustavalkoinen leikittelykuva! Joutsenet erottuvat kauniina valkoisina.

Ladon lähellä töppärän takana katseltiin jotain vielä mielenkiintoisempaa kuin minä!

Pellon takana oli neljä kaurista odelmaa syömässä.

Linnut jäivät syömään, palasin kotiin samaa reittiä kun olin tullutkin. Nautin vanhasta metsästä, onneksi isännän kanssa ollaan samoilla linjoilla puiden kaatamisen suhteen.


Pihasta vielä muutama ruskakuva.


Pensasmustikka on upean punainen, parsa vielä vihreänä, vaikka on saanutkin reippaan kylmäkäsittelyn.


Otatammen purppura on huikean punainen!
 
Reipas surukuusi lähettää iloiset syysterveiset Marjalle!

Mukavaa alkavaa viikkoa!



perjantai 16. lokakuuta 2015

x 3

 

Kaksi haastetta ja yksi ihana tunnustus! Kiitos blogiystävät! Haasteen sain Betweeniltä blogista Rikkaruohoelämää ja Väkertäjältä blogista Milloin mitäkin. Tunnustuksen sai Maaritilta blogista Garden of my Dreams. Kaunis kiitos teille kaikille huomioimisesta! Ihanaa on kulkea kanssanne blogistanian ihmemaassa, joka on täynnä kukkien kukoistusta, onnistumisen iloa, joskus vähän takapakkia, kudinten tikutusta, ompelukoneen surinaa, vuodatusta milloin mistäkin ja olkapäitä, joita heti löytyy kun seison polvia myöten suossa! KIITOS!

Haaste Betweeniltä 

Lokakuun alussa sain Sinulta haasteen, nyt vastaus tulee hieman viiveellä! Maatyöt eivät odota eikä talvi, nyt jo helpottaa! Tavattiin bloggaritapaamisessa Tampereella viime kesäkuussa, aikaa oli vähän ja puhuttavaa paljon, toivottavasti polkumme vielä kohtaavat! Ehkä ensi kesänä!!


1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on?

Rutiini arkena on aika simppeli - herätys, suihku, aamupala, emännän restaurointi, eväät mukaan ja töihin, illalla kotiin isännän kanssa, kotityöt ja sitten kaikkea kivaa, torstaisin äidin hoitoa ja viikonloppua pelkkää riemua - leipomista, pihahommia, kotihommia, saa olla kotona, mennä lenkille jos ehtii, saunomista, herkuttelua! ...ja sitten koittaa jälleen maanantai, päivistä paras - koko viikon ihanuudet vielä edessä!!

2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ?

Lempeä, lämmin tuulenhenki, tuoksu jota ei voi sanoin kuvailla, valo joka ei illalla heti sammu ja lämmin multa, kissan tassun pehmeys ja kukon kiekuminen aamulla.



3. Polkupyörä, auto vai bussi?

Auto, asun niin maalla, bussit kulkevat vain joskus ja töihin matkaa 25 km. Pyöräilen silti mielelläni kyllä!



4. Miksi kirjoitat blogia?

Päiväkirja, muistikirja, haluan kirjoittaa ja kuvata ainakin itselleni ja toivottavasti toistenkin iloksi.



5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?

Ei niinkään puutarhassa, paitsi valvatit (joita ystäväni myyrä käyttää talviruokana) vaan naapuri, joka kasvattaa ohdakkeita!

6. Juttu, josta et luovu?

Puutarhasta, pienestä metsäpuutarhastani, puupuistostani (lue: arboretum), kasvimaasta, kasvihuoneesta ja ikonimaalauksesta, aika itsekästä...



7. Paras paikka puutarhassasi?
 
Sulokin tykkää omenapuista!

Vanhojen omenapuiden katve.

8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?

Leivon, kudon, luen, maalaan, ompelen, käyn lenkillä, hoidan äitiä, hoidan kotiakin ja nautiskelen oman kullan seurasta.

9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?



Kaikki!

10. Unelmiesi puutarha?

Ihana on käydä puutarhoissa, nautin toisten keksinnöistä ja ratkaisuista, mutta omaa unelmapuutarhaani synnytän niin kauan kuin voimia riittää ja sitten arvioin onko puutarhasta tullut unelmapuutarhani...ainakin pala tehdystä on täyttynyt unelma (tai ainakin kasvi, puu, kivi tai tuulikello oikealla paikalla), johon on pyrkinyt! 



11. Mistä tulee blogisi nimi?

Kun kivikausi päättyi ja jää alkoi sulamaan, meidän mäellä on yksi sulamispaikka. Iske lapio minne vain niin aina kolahtaa kivi vastaan, joko siirtolohkare, mahdottoman suuri kivi, seulanpää (pulteri) tai kivi ainakin. Siis kivipeltoa on kaikkityynni, tosin tykkään kivistä ihan mahdottomasti ja kaikki maasta nostetut kivet ovat jotenkin esillä, joko pihassa tai aidassa. Maa kätkee vielä paljon kiviä! Kaikki kivet, jotka näkyvtä blogissani ovat omasta pihapiiristä tai lähipellolta.


Haaste Väkertäjältä

 Että tulee aina niin hyvä mieli, kun käyn katsomassa, mitä ihanaa ja kaunista olet tehnyt! Toivottavasti meilläkin on joskus ilo tavata, puhuttavaakin varmaan riittäisi! Onneksi täällä blogistaniassa voimme jutella, iloita ja ihmetellä asioita!



1. Ostatko uutta harkiten?

Hyvin harkiten, usein niin kauan harkitsen että tarve menee ohi ja huomaan, että hyvin on pärjätty ilmankin!


2. Kierrätätkö? Ja jos, miten?

Laitan kiertoon keräyspaperit, lasin, metallit ja vaatteet, kompostoin hyvin aktiivisesti ja kanat syövät osan ruuanvalmistuksesta liikenevät kuten naatit. Käyn kirppareilla, joista etsin astioita, en vaatteita. Olen kuopus ja sain aina kolmen vanhemman sisaren vaatteet (äiti teki heille samanlaiset vaatteet, sama vaate kolmea eri kokoa, joten...). Omilla lapsilla kierrätin vaatteita, mutta tein heille aina jotain ihan omaa ja uutta!


3. Lähtisitkö ensisijaisesti teatteriin vai konserttiin? 

Aika paha, riippuu tilanteesta, nautin suunnattomasti kummastakin! 
4. Viimeisin kulttuurikokemuksesi?

Ikävä tunnustaa, konsertissa, baletissa tai teatterissa saati taidenäyttelyssä en ole käynyt aikoihin, mieli on tehnyt. Ihanan näyttelyn tosin näin viime elokuussa Nurmon kirjastossa, Intsulla oli siellä näyttely, ihana. Kävimme Norjassa, Kautokeinossa Juhl'sin hopeagalleriassa, näyttely oli upea. 
 

5. Mietitkö jo tulevaa joulua?

Mietin Joulua ihan koko vuoden, aloitan tammikuussa. Nautin lahjojen antamisesta, kauniista paketeista ja siitä ilosta että näen kun ne avataan. Olen laittanut miehelle ja lapsille aina paljon paketteja, meillä ei sovita lahjattomasta Joulusta, usein tulee pukkikin vaikka nuorin on jo 21 v. Ja jouluherkut, niitäkin suunnittelen kauan! En ole krääsäihminen ja olen opettanut lapset antamaan lahjan jonka he ovat tarkkaan miettineet ja usein itse tehneet. Olen siis hyvin patologinen jouluihminen! Minulla on käsilaukussa jouluvihko, johon kirjaan kun joku sanoo, voi kun  olisi kiva jos olisi... Olen vihkoa pitänyt vuodesta 2000 joten samaa lahjaa ei perättäisinä vuosina voi saada. Nautin vallankin joulusaduista! (terveisiä Saaripalstalle!)


6. Vaalitko perinteitä (yleisestiottaen)?

Vaalin perinteitä, mutta ne eivät saa kangistaa liikaa rajoittaviin kaavoihin! 
7. Osaatko keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa, esim. tehdä monimutkaista käsityötä samalla kun katsot tv:tä?

Osaan, mutta en tee sitä mielelläni, en katsele telkkaria, kuuntelen kyllä! 
8. Mietitkö tarkkaan blogisi postausaiheen vai ihan vain extempore-fiiliksellä?  



Postausaihe syntyy, herää, en mieti enkä ole herkkä extemporeelle!

9. Koetko koskaan blogiväsymystä?

En, poden ajanvähyyttä! 
10. Elämisen keveys – mikä saa mielesi ja olosi keveäksi?

Kun saan tehdä mitä haluan ja siinä tahdissa kuin haluan (paneudun niin että aika, nälkä yms. unohtuvat kunnes heikottaa). Keveäksi mieleni tekee lomamatkalla etelässä aamulla, kun kaikki muut nukkuvat, on ihan hiljaista ja saan mennä lenkille, kuunnella meren kohinaa, lämmin tuuli hyväilee ja linnut laulavat aamuhämärässä. 



11. Kysy nyt itseltäsi se paras kysymys, mitä minä en kysynyt!

Voi, kysyit jo niin ihania kysymyksiä, etten juuri nyt keksi parempia millään!


Kastanja

Ja tunnustus Maaritilta:

Kiitos Maarit, tunnustuksesi lämmittää mieltäni! Olemme aika uusia blogituttuja, toivottavasti mekin joskus vielä tapaamme vaikka bloggaritapaamisessa! Vieraillaan toistemme blogeissa, jutellaan ja ihastellaan kaikkea kaunista!


'Belladonna'

Tässä haasteen säännöt!



 Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.
 

Haasteen on tavoittanut niin monta ihanaa blogia, etten sitä jatka enää!

Oikein mukavaa viikonloppua Teille kaikille blogiystävät!

tiistai 13. lokakuuta 2015

Verhot haasteena

Ikkunoista ei tahtonut nähdä ulos, kärpäset tulivat lämmittelemään eteläseinän puolella olevien ikkunoiden väliin, yök. Kanan ruokaa! -sanon minä. Haikailin pitkään uusia verhoja, se on sijoitus koska isoja ikkunoita on neljä ja olen hiukan kranttu verhokankaan kanssa ja budjetti pitää olla ruodussa.

Kesäkuussa oli Kangastuksessa Kangasalan Lentolassa ystävämyynti. Täkypaikka ompelijoille, kaikkea ihanaa löytyy, jos on ajoissa paikalla...siellä on siis muitakin hamstereita. Ostin siis halvalla - 3 e/metri - ihanaa siftaavaa kangasta, ohutta, kuviokuosilla, kaunista, sopivaa - mutta niin mahdottoman hankalaa ommeltavaa. Tytär leikkasi pakalta verhot palasiksi 8 x n. 2,40 m. Ompelin sivusaumat ja kruppunauhan yläpäähän ja sitten toppasi...katselin verhokasaa...se houkutti - pelotti - ärsytti - haastoi! Viimein viime sunnuntaina otin uskolliset ystäväni esiin - mittanauha, ompelukone, saumuri ja Seinäjoelta ostetut pitkät tilkkuilijoiden nuppineulat (suosittelen). Alapäärmeiden kanssa meni 3,5 tuntia. Voitin haasteen. Toinen odotti - ne ikkunat.



Eilen ja tänään työpäivän rattoisaksi lopuksi pesin ikkunat ja sain verhot paikoilleen, se olikin koko haasteen helpoin ja antoisin vaihe. Nyt on sisustettu! Perjantaina ostin olohuoneen pöydälle Ikean jouluosastolta sopivan kynttilätassin ja kynttiläsydämet! 
Isännän kommentti :olikos nää jotain tärkeitä ja muka hianoja! OLI! Asetelma vielä keskeneräinen kuitenkin!
Nyt on sisustettu, mutta ompelukone huutelee ja sormet syhyää...ja ikkunoitakin vielä pesemättä!

Leppoisaa viikonjatkoa!


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Kilpajuoksua

Meillä on koko viikon ollut melkoisia yöpakkasia...no kilpajuoksu talven ja hämärtyvän illan kanssa on alkanut. Onneksi kelloja ei ole vielä siirretty. Miksi ihmeessä niitä oikein siirrellään!


Keskiviikkoiltana oli komeat revontulet! Pimeänkuvaustaitoni on vielä lapsenkengissä!!
Viikonloppuna olen ollut superahkera, pakkanen on ollut raipan kanssa niskassa, joten vaihtoehtoja ei ole ollut paitsi muutto Skooneen...tai Tanskaan. Kumpaakaan ilman lottovoittoa en edes harkitse ja jos lotossa voitan, mökki hankitaan Provencesta! Haaveiluita vain!

Ennen pakkasia Kivipellossa on kaksi työtä ylitse muiden...kanat talvikotiin ja valkosipulit maahan ja jos ehditään/jaksetaan niin sitten muutakin. Perjantai-iltana pimeyden laskeuduttua siirsin kanaset talvikotiin, marmattivat mokomat, mutta ei auta! Kattohirsillä istuvien kanojen pyrstösulkia hellästi katuharjalla  silittelin ja sain Tarmon lempityttöineen alas. Kanojen kanssa pitää pimeässä olla varovainen, heidän pimeännäkö ei ole kaikkein parasta ja lento summamutikassa voi olla satuttavaa. Olin hyvin varovainen!

Ja valkosipulit...ne sain maahan eilen. Se on lähes pyhä toimitus! Viljelykierrossa kanalan kompostin levittämisen jälkeen ensin tulee kurpitsat ja sitten valkosipulit. Maata en sen kummemnin möyhennä, vedän vain vaot ja japanilainen hakkuni on siinä paras. Kynsiä maahan laitoin maltillisesti, viisi vakoa ja noin 180 kynttä, se riittää koko kommuunille.




 Vaot umpeen ja peitto päälle, heinäkate! Reunaan jäi kaistale, jonka käännän keväällä, porkkanoille, Jospa myyrä ei sitten löytäisi porkkanapenkkiäni. 

Varjossa ennen aamuauringon lämpimiä säteitä on kuuraa.

No ylistys kuitenkin myyrälle. Ei pahaa jos ei jotain hyvääkin! Löysin myyrän talviruokavaraston, syötyjä porkkanoita ja melkoinen kasa valvatin juuria. Siis pikku apulainenkin vielä, näky yllätti! Myyrä kerää siis valvatin juuria talvievääksi vaikka olisi ollut juurikkaitakin tarjolla! Suhteeni myyrään siis muutui kertalaakista!


Syystouhuissa olen voiton puolella, kaikki kukkasipulit on maassa, ihanuudetkin, jotka kummityttö toi Irlannista! Ihania! Kaikki taimet ovat joko valeessa tai ihan oikeasti maassa. Kaikki puut eivät vielä ole maassa eikä valeessa. Luulen että mopo on karannut tässä puuasiassa ja Kivipellon isäntä on huumattu mukaan!  

No talvi ei kai ihan juuri ala, vaikka uhitteleekin!

Vaaleajouluruusu pääsi kukkimaan minulta salaa!
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
Tämän kaunokaisen löysin kukkimassa, onneksi! Pian on siis Joulu!


sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Eilen

Kurjet taas tiesivät, viileät alkavat ja talvi. Nyt on aika viimeiseen syysponnistukseen, tästä nautin kovasti! Sadonkorjuu loppumetreillä, maassa enää härkäpavut, joiden kypsyminen on kestänut. Auringonkukat valmistuvat talvievääksi luonnon linnuille...nyt alkaa minun syksyni!



Eilen kuopuksen kanssa siivottiin kasvihuoneet ja kerättiin sato.




Tomaattien muoto- ja värivariaatiot ovat niin ihania!
Pestiin vesitynnyrit ja kastelukannut.

Muovihuoneessa viinirypäleiden pikkutaimet valmistuvat alkavaan talveen. Takana vanha 'Zilga'.
Lomalaiset!
Lasihuone.
Kukkasipuleita laittelen maahan ensi viikolla ja siivoan kukkamaat. Kiviaidalla hortensia kiipeilee jo vallan iloisesti!


Kanat nauttivat vielä viileistä syyspäivistä!



Sitten alkaa talviunien aika, suunnittelun aika, haaveilun aika!

'Vim's red'
  Siemenluettelot saapuvat vajaan kolmen kuukauden päästä, ja silloin alkaa kevät!

Suviruusu 'Poppiuksessa' yksi hento kukka uhmaa syksyä!   

Viikko jälleen kiirehti ja uusi alkamassa! Kaikkea hyvää ensi viikkoon!