Illan hämyssä myrskyn jälkeen

Päivät ja viikot ovat vierineet, elokuu alkaa. Ilma on lämmin, kostea, ukkonen metelöi päivin ja öin ja taivas avautuu - sataa vettä kaikilla volyymeillä, onneksi vain vettä ja rakeita ja onneksi rakeitakin on tullut vain vähän. Teiden varsilla puita makaa pitkin pituuttaan, pelloilla viljat ja kasvimaallani härkäpavut ja perunanvarret ovat laossa. Toivoisin sateen loppuvan ja lempeämpiä mittarilukemia lämpötiloihin. Nytkin ukkonen jyrisee  jossain kaukana, kumu kuuluu.

Iltaisin olen ottanut kameran, kun trooppinen yö on alkamassa. Sävyt muuttuvat valon myötä - yöllähän on jo aika hämärää ja usva - joka nostattaa lapsuuden pelon muistot - nousee. Suolla usvassa on kuolema, sanoi pappa, tarkoitus kai sillekin asialle oli, mutta kavahdan usvaa, etenkin usvaista suota ja koivikkoa.

Mutta illan hämy ja usvan pehmentämät muodot ovat kauniita. Ukkosmyrskyn jälkeen sateen jälkeen jättämä kosteus kimmeltää kukkien terälehdillä.

Kauneutta mitä olen odottanut, madonnanliljan (lilium candidum) kukinta - toki vain yhdellä kukkavarrella - on alkanut.

Liljaa suojaa suuripihajasmike, jonka lähelle siirsin clematis 'Blue Angelin' omenapuulehdosta. Kärhö kiipeää jasmikkeen oksat tukenaan ja kukkii, iloitsee valosta ja on matkalla korkeuksiin.

Myös mielestäni todella upea clematis 'Endel' vanhan kirsikkapuun oksilla on täynnä kukkia. Näiden valkoisten ja hennon lilaan taittavien kasvien kukat tulevat illan hämyssä oikeuksiinsa.

Saman penkin toisessa päässä kukkiin ensikukinnallaan rakastamani kanadanlilja (lilium canadense). Sen kukka on vain niin herkkä, kaunis, upea, ihana! Vanha kanadalainen lopetti jo kukintansa.

Hiippailen etupihalle. Muuripenkissä tänään ensimmäisen kukkansa avasi kuningaslilja (lilium regale), samassa penkissä hennot kellot kilkattavat clematis viorna 'Kaiussa', vierellään nuputtelee c.integrifolia 'Hakuree'.

Askeleet kulkevat kohti kasvimaata. Kasvihuonepenkissä kukkii iloisesti lilium asiatic 'Must See' ensikukinnallaan, se ei jätä kylmäksi ja samassa penkissä pientäkin pienin clematis 'Miniseelik' on kukassa, se on kuin koru!

Kasvilavoilla tuoksuherneet ja kesäpäivänhatut ovat saaneet rankan sateen niskaansa ja ovat taipuneet, samoin pellolla kompassikukka, härkäpavut ja perunanvarret. Kaalimaan harso sentään pysyi suurelta osin paikoillaan ja sitä koetin korjailla. Kesäkukkamaa säästyi ihmeen kaupalla, samoin tanakat auringonkukat ja ilmeisesti kasvihuone oli sopivassa suunnassa suojatakseen preeriaväriminttuaidannetta.

Härkäpavut ja perunanvarret laossa

Toivottavasti kasvit nostavat myrskyn jälkeen päänsä jälleen ja toivon seesteisempiä päiviä. Huomenna on mukavaa luvassa taas Murujen kanssa, tänään olimme retkellä Kangasalla molemmissa automuseoissa ja sitten mökillä uimassa. Eipä tarvinnut pikkuisten illalla unta etsiä, nukkumatti heitä tuuditti uneen, toivottavasi unet ovat leppoisia.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚 

Neilikat Kivipellossa

 Neilikan tuoksu...aivan ihana. 

Lapsena, näinhän moni tarinani on alkanut, rakastin neilikoitakin, niitä fuksian punaisia nyt jo tarkkailun alaiseksi päässeitä (yhä harvinaisemmaksi käyneitä) ketoneilikoita (Dianthus deltoides), joista tein kimppuja kissankellon ja päivänkakkaran kanssa leikkiin, teitkö sinä?

Minulla on Rytörinteessä pienen niityn puolella ketoneilikkaa ja varsinaisessa rinteessä valkokukkaista ketoneilikkaa. Hiukan sitä ahdistelee maailmanvalloituksen aloittanut kissankello (Campanula rotundifolia) ja verikurjenpolvi (Geranium sanguineum). Vieressä kasvaa kissankäpälä.

Rytörinteessä on muitakin neilikoita. Kasvupaikka on otollinen, suojaisa kuivakka rinne, siellä ne ovat viihtyneet oikein hyvin.

Olen ostanut lapinpulskaneilikkana (Dianthus superbus) tämän kauniin neilikan. Pulskaneilikkaa minulla on muuallakin, tämä yksilö on nuori taimi, hyvin hapsuiset terälehdet kukassa ja valkoinen. 

Lapinpulskaneilikan alapuolella kasvaa munkkineilikka (Dianthus carthusianorum). Nuori taimi vielä ja toivon sen vankistuvan.

Valkoinen kaunotar, hietaneilikka (Dianthus arenarius) on voimistunut mukavasti. Kukan terälehdet sillä ei ole aivan niin hapsuiset kuin pulskaneilikalla ja kukan varren korkeus hiukan matalampi.

Olen ollut sangen tyytyväinen, että kaunis Elleninneilikka (Dianthus 'Ellen') on viihtynyt Rytörinteessä. Multapohja on savivoittoinen, rinne ja hiukan kuivahko, suojainen paikka. Ellen on hyvin viihtynyt, ottanut kasvutilaa ja tänä vuonna kukki kauniisti. Elleninneilikka on kaunis hopeanharmaa maanpeittokasvi. Se ottaa tilaa, mutta on hyvin hallittavissa. Kukinnan jälkeen helppo siistiä ja kukkimattomanakin kaunis, ikivihreänharmaa.

Autotallin kivimuuripenkissä kasvaa minulle niin rakas pulskaneilikka (Dianthus superbus). Hennon liilanpunaisilla kukilla kukkiva kaunotar. Pulskaneilikkaa luontaisesti kasvaa pohjoisessa tienvierillä sepeliköissä eli on hyvin sitkeä, kaunis ja tuoksuva kasvi.

Tuossa penkissä on kolme eri neilikkaa. Kaksi on niistä tunnistettavissa, yksi ei. Sen olen siemenestä kasvattanut ja olen koettanut ottaa selvää sen lajikkeesta. Kasvutapa on siis neilikan, taimen tyvi vankempi kuin pulskaneilikan, nuppu karvainen pallo josta hiussuortuvan tavoin terälehdet avautuvat ja kukka kaunis, hennosti neilikalle tuoksuva. Voisin uskoa, että kyseessä on pulskaneilikan joku alalajike, en vain tiedä mikä.

Penkin kolmas neilikka on sulkaneilikka (Dianthus plumarius). Habitukseltaan muistuttaa hieman harjaneilikkaa, joka pihastani toistaiseksi vielä puuttuu, mutta ei kauaa kuitenkaan.

Kivimuuripenkin neilikat kaikki rivissä hopeahärkin takana.

Sisääntulon varjopenkissä kasvaa yksi kestävyysmitalin ansainnut neilikka - kumpuneilikka (Dianthus freynii). Kaunis, matalakasvuinen, hopeansävytteinen sekin. Meillä kasvanut mukavasti, kukintaa olen odotellut, mutta saan sen aikanaan.

Sysipenkissä on vielä kaksi neilikkaa, palleroneilikka (Dianthus) 'Pispalanneito' ja kiinanneilikka (Dianthus chinesii), jonka en uskonut talvehtivan, mutta toisin kävi. Pispalanneito on saanut seurakseen hieman akileijaa ja palloarovuokkoa.

Talvehtinut kesäneilikka

Rytörinteessä on vielä tarhalaukkaneilikka (Armeria martima 'Alba) hiukan isohirvenjuuren varjossa. Isohirvenjuuri sai siirtomääräyksen ja sen jälkeen tarhalaukkaneilikankin olo valaistuu huomattavasti enemmän. Rytörinteeseen on matkalla myös toinen tarhalaukkaneilikka 'Sea Pink'.

Neilikoista pidän siis kovasti ja niiden ihanasta tuoksusta. Muutamia luonnonlajityyppisiä vielä hankin, jos vain löydän eli Lapinneilikan 'Malla' ja Halti' (Dianthus courtoisii)

Lämmin sää on meitä hellinyt, tosin parina päivänä meillä on ollut ukkosmyrskyjä - onneksi ne eivät ole tehneet vahinkoa, vettä vain satoi kaatamalla ja ukkonen paukkui eli kesäsäätä.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Heinäkuun bingo

 Repolainen reissaa ja räpeltää olikin nyt mielessä 'Kesäjutut' ja ulkosalla ollaan tietenkin!

Bingoruudukkoa mietin kovasti ja monta ruutua olisi täyttynyt, mutta ajatustyötä vaati hiukan saamaan kuvat jollain tapaa riviin ja melkein se sitten onnistuikin!

Terassi

Enpä ole oikein terassi-ihminen - tai oikeastaan olen. mökillä on terassi, jossa nyt remontin aikana istuskellaan penkillä pressujen alla. Pian maisema kirkastuu, kunhan kattoremontti ja terassin laajennos alkaa valmistumaan. Terassi laajenee pieneksi olohuoneeksi sitten kun se on valmis. Puhuttiin lasikaiteistakin lastenlasten turvallisuuden ja näkymänkin vuoksi. Aika näyttää millainen on lopputulos.

Terassin remontin alkumetrit...

Ryytimaa

No nyt pääsin mieleiseen aiheeseen. Ryytimaa minulla pitää olla! Olen puutarhaihminen ja erityisesti hyötyviljelijä. Nyt on ollut antoisaa - ensin koko kesäkuu lähes satoi vettä ja sitten alkoi sää lämmetä ja kaikki kasvamaan - kukat, hyötykasvit ja oheiskasvit. Ryytimaana minulla on varsinainen kasvimaa ja lavakaulustarha ja satoa tulee meille kahdelle ja lapsillekin vielä, niin kasvihuoneet tuottavat vielä lisäsatoa - tykkään!

Mökki

Meillä mökkiä ei ole ollut kauaa, mutta 4.6.2020 sen ostimme. Päivä oli hyvin tärkeä, silloin liputettiin ensimmäisen lapsenlapsemme syntymän johdosta (ja myös Puolustusvoimien lippujuhlan kunniaksi) - se oli suuri päivä! Mökkimme ei ole talvilämmin, käytämme sitä kesäaikaan ja pitkälle syksyyn hyvin ahkerasti ja paikka on meille hyvin rakas! Hiljalleen mökkiämme remontoimme ja pitkälti olemme saaneet siitä oman näköisen. Suuri haaveeni vielä on saada mökin rantaan veneen lisäksi kanootin, että pääsisin kalaan mieluisammin. Ajatus ei ole kanssaeläjiäni kovin paljon ilahduttanut, mutta haaveitahan saa aina olla! Mökin pihassa on saunarakennus saunakamareineen ja grillikatos. 

Tämäkin oli kiva haaste! Kiitos Repolainen!