Vähän joulujuttuja ja valohoitoa

 Laitan joululahjoja mielelläni, mutta hiljalleen aikuisten lahjoista olemme luopuneet tai oikeastaan tavaraa ei enää, vaan lahjakortteja ja niistä on tykätty. Muruille olemme antaneet 'järkeviä' lahjoja, toki mukana on ollut toiveitakin. Leluja meidän Muruilla onkin aika paljon, eli lasten toiveita suodattaa heidän vanhempansa. Nyt kaikki lahjat ovat jo paketissa. 

Mutta mitäs lahjoja toivoo tarhuri. Rakkaalta ystävältä sain lahjakortin Kukkatarhureille. Siemeniä löytyi, juuri sellaisia mieleisiä.

Itse ostin itselleni lahjan myös, pitkän harkinnan jälkeen tilasin tuoksuherneitä Cecilia Wingårdilta ja värimaailma oli minulle tyypillinen.

Siskojen ja kummitytön kanssa olemme siirtyneet kukkalinjalle lahjajutuissa, kestävällä periaatteella. Vuosia olen saanut rakkaalta kummitytöltä kranssin oveen ja jälleen sain upean luonnonmukaisen kranssin. Vanhimmalta siskolta sain kukka-asetelman ja toiseksi vanhimmalta siskolta pellavaisen esiliinan, eli ihania lahjoja. Olen tainnut olla aika kiltti! Nämä ovat olleet sellaisia mieleisiä lahjoja.

Kummityttö tekee ihania kransseja!

Toivon, että kranssissa on aina lintu.

Vanhin sisko lähetti upean joulukukan.

Auringon säteet hellivät helleboruksen kukkaa.

Pieni pakkanen ja aurinko on hellinyt nyt muutaman päivän ja siitä olen ollut iloinen, hiukan valoa - aurinko ei ole meitä unohtanut. Aurinko viistää kulkiessaan taivaanrantaa toistaiseksi, mutta päivä päivältä talvipäivänseisaus lähenee ja se on mukavaa. 

Pelakuutkin saivat valoa.

Kivipellossa joulupuuhissa edetään rauhallisesti ja hetkestä nauttien niin sateesta, lumesta, hennosta valon säteestä ja pakkasestakin - nyt on tarhuri latautumassa.

Meillä oli mukava yövieras - Muru oli kanssamme ja kaikkea kivaa tehtiin. Aamulla hänen kanssaan ihmettelimme ja ihailimme upeaa auringonnousua, kaunis hetki, mutta pian pilviverho peitti taivaan. Mutta hetki silti ilahdutti! Olisiko ollut sellainen kaunis Lucian päivän hetki! Murun kanssa tutkimme auringonnousua kameran linssin kautta ihmetellen tapahtuman nopeaa etenemistä. Muruille pikkuhiljaa opetan kameran kanssa puuhailuaja se tuntuu heitä kiinnostavan, kamera vain on vielä liian painava.

Aivan hento auringon pylväs näkyy kuvan keskellä, jos oikein tarkkaan katsoo...

Meillä kauris-, peura- ja rusakkokanta taitaa olla nollissa. Ilveksiä pyörii nurkissa ja se yksi susi kaatoi juuri keskiviikkona peuranaaraan melko lähellä. Rohkenen ottaa kantaa petokeskusteluun - muut alueemme pedot pysyttelevät sen verran omissa oloissaan, että niistä ei ole pelkoa - saukkoa en ole aikoihin nähnytkään, mutta tuo meidän alueen susi on pelottavan rohkea. Siitä on tehty jo hätäkeskukseen ilmoitus viime viikolla ja pienten koululaisten vuoksi toivon, että asialle tehtäisiin jotain. Meilläpäin lapset kulkevat vielä kouluun kävellen ja pyörillä.

Huomenna on kolmas Adventti! Mukavaa Joulun odotusta Sinulle!

💚

Mörökölli kiukuttelee

 Joskus kaikki ei käy kuten on ajatellut. Minun on joskus hankala kääntää ajatusten kelkkaa toiseen suuntaan - kuten tänä aamuna kävi. Olin ajatellut siis tehdä muutaman joulupaketin, mutta... Isännällä oli toiset ajatukset ja jo pikkuvarpaan asennosta hän päätteli, että minua kannattaa lähestyä valikoiduin sanoin. Meillä jahtikausi on siis alkanut ja toissapäivänä sain melkein syliini rusakon, en sitten kuitenkaan saanut ja eilen liikettä metsässä ei ollut lainkaan. Tänä aamuna isäntä maanitteli, josko aamulenkki olisi kuitenkin hyvä ajatus - ei ollut. Eilen sain tietää, että jotkut viemärimiehet tulevat kuvaamaan putkia ja se tarkoitti tiskikaapin siivousta, ärsytti. No ei kaappi kovin siivottava ollut, eli tyhjennys oli helppo juttu. Mutta se lenkki. Tiesin, että ajoreissu tulisi ja suostuin pitkin hampain. Ajossa tarkkailen aina riistan liikkeitä, jätöksiä ja jälkiä - niin nytkin. Yksi outo kasa (kuin karhun kakka, mutta pienempi ja nyt karhu taitaa olla unilla) oli ilmestynyt ja kaurispukki oli merkannut reviiriä. Meillä riistaa näkyy nyt todella vähän, ei juurikaan kauriita eikä rusakoita, paitsi se yksi. Meillä ilvekset ja se yksi susi pitävät huolen niistä. Saalista emme siis saaneet, no se oli arvattavissa, mutta tulipa lenkki tehtyä.

Ostin itselleni iloksi tällaisen persikan värisen joulutähden.

Keksin metsässä, että kuistille teen vielä yhden koristusjutun (en oikein ole koristusihmisiä, mutta kuitenkin) ja jouluhyasintit kaipaavat hiukan koristusta nekin ja tietenkin hiukan havuja vielä peitoksi muutamalle helposti syötävälle kasville. Lähdin metsään siis toisella mielin uudelleen ja maanomistajan luvalla kuten kuuluukin. Sain metsästä paremman mielen ja putkimiesten lähdettyä minulla on aikaa pakettihommiinkin. 

Aika vaatimattomat koristukset, no kuuseen tulee valot, samoin lyhtyyn, ajastimella.

Koristukset!

Muutaman pakettikortin teen vielä myös, laitan kuvia vaatimattomista joulukorteista. Tykkään tehdä joulukortteja, vaikka kovin taitava en olekaan. Pitäisi opetella tekniikoita.

Kortin kuva on lähellä sydäntäni.

Hämärä asettuu taloksi aikaisin ja siitä nautin, mörököllit tykkäävät pimeästä ja nyt on pimeän aika.

Metsässä tuli mieleen, että tasan puolen vuoden päästä Muru täyttää 6 vuotta. Millainen sää olikaan tasan puoli vuotta sitten Toivon päivänä. 

Nyt on siis aika mennä pakettihommiin ja jatkamaan villapaitatyömaata. Voi että, miten nautin tästäkin ajasta!

Nuo nuput eivät enää varmaankaan avaudu.

Huomenna on parempi päivä, uskon, pikkuinen vieras saapuu 💖

Kaikkea hyvää myös sinulle!

💚 

Ensimmäinen Adventti

 Hiljalleen aamu kirkastui ja sytytin kynttilän - ensimmäinen Adventti, Joulun aika on alkanut. 

En tänäkään vuonna ryntäile sinne tänne vaan olen aloittanut jouluun laskeutumisen levollisesti jo Pyhäinpäivänä. Kortteja teen hiljalleen, suursiivoon meillä ei ole tarvetta, lahjat annamme Muruille, aikuisille pieni kirje vain pariskunnittain ja jouluruoka on perinteinen, ei ylenpalttinen kuitenkaan - siis riittävä. Jouluna meillä on ollut lasten perheitä ja toivottavasti tänäkin vuonna.

Mutta lähdin sitten lenkille. Sää oli kaunis, pieni pakkanen ja lähes kaikki lumet ovat sulaneet pois. Lenkin jälkeen tein pihakierroksen ja ihailin sitä vihreyttä, jota on jälleen lumien sulamisen jälkeen lähes samettisena niin luonnossa kuin puutarhassa. Aurinko kulkee aivan taivaanrannassa, mutta sen säteet valaisevat kauniisti. Nautin tästäkin säästä, kaikenlaisia sateita on säätiedoissa luvattu. Toivottavasti kuitenkaan ei tulisi liukasta!

Puutarhassa oli siis vielä vihreää...

Omenapuulehdossa saniaisten vihreys yllätti, päälle satanut lumikerros ja pakkanen ei niitä isommin ole vaurioittanut. Jouluruusut ovat todella hyvissä voimissa. Omenapuulehdon jouluruusut nostavat nuppunsa vasta myöhemmin, toisaalta ihan hyvä!

Violetti kerrottu esikkonikin on hyvinkin reippaan oloinen.

Tuo keskellä kuvaa oleva piippo taitaa olla vähän liian ajoissa, eikä minulla ole aavistustakaan, mikä se voisi olla. Noita pieniä lemmikin taimia on ihan joka paikassa, keväällä pitää niitä kurittaa kovalla kädellä!

Sisääntulon kukkapenkissa haisujouluruusu (helleborus foetidus) on tehnyt kevättä ajatellen kaksi nuppua. Toivottavasti selviävät kevääseen. Kesällä istutin muutaman uuden orkidean kukkapenkkiin. Toisen lehdistön vihreys yllättää, kun muut orkideat ovat lehdiltäänkin jo lakastuneet! Tuo orkidea calanthe on siis myyty minulle ulkona kasvatettavaksi, tämä taitaa mennä samaan sarjaan mikadonkämmenen kanssa, toivon, että se kestää talven, vielä ehdin laittamaan sille hieman suojaakin.

Orkidea Calanthe

Lasihuoneen päässä isompi helleborus niger on nupulla. Nuput ovat lyhyessä varressa ja lehtien suojassa vielä, eikä niillä mikään kiire olekaan nousta. Muissa helleboruksissa ei nuppuja ole vielä näkyvissä, ne nostavat nuppunsa vasta keväällä (ovat kerrattukukkaisia, openpollinated). Jos sää sallii, viimeiset myrkkyliljat saattavat kukkia - aika näyttää!

Colchicum autumnale 'Alboplenum'

Rytörinteeseen aurinko paistaa kauniisti, verkot ja suojat ovat paikoillaan. Odotellaan lunta...

Tulikukan taimi, näitä ei montaa ole ja tämäkin kasvaa melkein kiven päällä. Toinen taimi kasvaa liiterin kynnyksen raossa. Meillä näiden kasvatus ei siis ole helppoa!

Elleninneilikka (Dianthus 'Ellen') on kaunis tähänkin aikaan vuodesta.

Hieno päivä siis on ollut ja aurinko ilahdutti. Taidan alkaa joulukortteja tekemään.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

Rauhallista arkea

 Marraskuu lähestyy kohta loppuaan ja kevään alkuun on enää vajaa kuukausi aikaa. Aika siis rientää! Tavallista, sitä mukavaa arkea on meillä elelty: käyty lenkillä, lämmitetty leivinuunia, vähän olen leiponutkin, kutonut ja olimmehan me Murujen kanssa kylpylässä eli kaikkea kivaa on tapahtunut. Jouluun on aikaa vajaa kuukausi - se tarkoittaa myös sitä, että korttipajalla pitäisi olla hieman aktiivisemmin ja voisin aloittaa joulupakettien paketoinninkin jo, melkein kaikki on jo hankittu. Laitamme lahjoja vain lastenlapsille ja isot saavat vain kirjeen.

Kävimme siis Turussa kylpylässä. Kylpylä oli kaikkinensa pettymys, mutta Murujen kanssa meillä olikin kivaa. Menomatkalla Pöytyällä viime pyhäaamuna keskellä tietä kohtasimme kaksi sutta. Vauhtia ei ollut liikaa, sudet olivat ajoradalla ja poistuivat tieltä, mutta se suden katse jäi mieleen. Susien kohtaamispaikka oli aika lähellä asutusta, Pöytyällä on aika paljon tehty susihavaintoja - aika rohkeita kavereita, valitettavan rohkeita!

Kuva hetki ennen susien kohtaamista, susista kuvaa en saanutkaan. Aamutaivas oli upea!

Villapaitani valmistui. Mallina oli Linka Neumannin Alasuq. Olen kerran aiemmin tehnyt tuon saman mallin, tein sen nyt eri värisenä ja hieman pienempänä. Värimaailmana oli kylmän sävyt pienellä lämpimällä vihreän sävyllä. Linka Neumannin ohjeet ovat selkeitä ja helppoja toteuttaa. Vaihdoin lankaa, malli oli Alafosslopi-vahvuisella langalle, muutin sen Lettlopille sopivaksi ja hieman kaula-aukkoakin muutin. Linkan mallien kanssa on helppoa tehdä muutoksia, hänen malleissaan on vaihtelevia pääntie- ja raqla-variaatioita. Toinen pieni juttu oli se, että ohjekirja oli norjankielinen ja tein siis muutokset Linkan toisen mallin suomenkielisen ohjeen ja Alasuqin norjankielisen ohjeen mukaan - hyvää aivojumppaa. Nyt on puikoilla Linkan Harila-neule ja ohje on englanniksi ja lankana Alafosslopi. Mielenkiintoista kielten opiskelua tämäkin! 

Tämä Alasuq on mielestäni kaunis malli!

Minulla alkaa siis Joulu Pyhäinpäivänä ja ruokalista sen mukainen - meillä syötiin lipeäkalaa voi-kerma-kastikkeella, aika hyvää oli, ei kuitenkaan kovin terveellistä. Toki salaattiakin oli, mutta tuossa kuvassa annoksen pohja.

Tänään pitkästä - liian pitkästä aikaa tein karjalanpiirakoita. Täytyy sanoa, että tuli aika rumia, mutta syömme piirakat 'rumat syödään ensin' -tekniikalla! Tällä kertaa puuro siis kuohui, no ensi kerralla sitten nätimpiä!

Kevät on sen verran mielessä jo, että tänään ilmoittauduin tyttären kanssa Raahe-opiston Vihannin toimipisteelle etupistokirjonta-kurssille. Minulla on yksi käspaikkakangas ja etupistokirjonta on aina kiinnostanut ja nyt tuli sitten mahdollisuus osallistua kurssille - toivottavasti sinne tulee tarpeeksi osanottajia.

Täytyy vielä lopuksi laittaa arjen villasukkavalikoimani. Minulla on siis aika paljon hienoja villasukkia! Itse en villasukkia juuri kudo, mutta siskoni on erittäin taitava ja luova villasukkien tekijä eli kuvassa on vasemmalla aamusukat, keskellä päiväsukat ja oikealla iltasukat, yösukkia en käytä koskaan!

Ai niin, keittiöbongauskuva! Harmaapäätikka (Picus canus) on saapunut jälleen ruokintapaikalle!

Marraskuun viimeinen viikko ja sunnuntaina on ensimmäinen Adventti, talvipäivän seisaus on 21.12.2025 eli siihen on kolme viikkoa ja kaksi päivää - sitten alkaa kevät! Siemen- ja juurakkoasiat alkavat hiljalleen hiipiä mieleen, entä sinulla?

Kaikkea hyvää sinulle!

💚