maanantai 20. huhtikuuta 2026

Narsissijuhla aluillaan

 Olen narsissien ystävä. Rakkauteni pionien ja narsissien lisäksi on laajentunut moneen kasviin, joita olen herännyt huomaamaan ajan myötä ja joiden olemassa oloon en olekaan paneutunut aiemmin ja hyvä esimerkki siitä on corydalikset. Rakkaus niitäkin kohtaan hehkuu! Erityisesti kukan muoto, sävymaailma ja kasvu nupusta hehkuvaan kukintaan on todella upeaa seurattavaa. Erityisen hienosti asiaa kuvasi Between postauksessaan!

Corydalis 'Ahvensaari'

Mutta narsissit. Puutarhassani yleensä narsissikausi on alkanut edesmenneen appiukon syntymäpäivän aikaan eli toukokuun alussa. Silloin olen saanut ensimmäiset 'Carltonit' kukkakimppuun. Ihastukseni on ollut jo vuosia pienet narsissit ja näiden aikaisten 'isojen' narsissien kukinnan kanssa samaan aikaan tai ehkä aiemminkin aloittavat kukintansa pikkuruiset narsissit. Niitä lisään vuosittain. Nyt kukassa ovat syklaaminarsissit (n.cyclamineus), nuppuja muissakin jo on. 'Isoista' narsisseista kukassa on siis narcissus 'Carlton' ja 'Cassata', jotka meillä on kaikkein aikaisimmat. Nuputtelua siis on jo paljon ja toisaalta ihanaa, että sää on vielä viileää, niin kukinnasta saa nauttia pidempään.

'Jetfire', kuva ei anna oikeutta upean oranssille torvelle!



Tête-à-Tête

'Little Emma' on todella suloinen, korkeutta noin 5 cm ja kukka tuollainen peeping-tyyppinen.

Meillä on näitä tetejä aika paljon, istutan kaikki Pääsiäiseksi ostamani maahan kukinnan jälkeen.

'Cassata'

'Carlton'

Ensimmäiset tulppaanit ovat myös avanneet nuppunsa. Niissäkin pidän kovasti luonnonlajeista ja ne ovat olleet varmoja kukkijoita vuosia.

Tulipa clusiana 'Peppermint Stick'

Tulipa humilis 'Lilliput'

Puutarhaan on ilmestynyt hattivatteja... Kasvusto on jälleen nostanut itseään maasta ja mullan lisääminen täytynee tehdä. Ison pionipenkin Lumikki on herännyt, etupihan yksinkertainen Lumikki nukkuu vielä talviuntaan.

Sanguinaria canadensis multiplex


Tukahdutan teidän kaikki varmaan suureen rakkauteeni siniseen mattoon.

Punarinta kurkistaa...



Kylmät yöt jumppauttavat fritillarioita ja niiden uhmakkuudesta olen kirjoittanut jo useaan kertaan. Mutta nyt voin sanoa, että jotain viisautta on niiden sipuliin tullut - ehkä. Fritillarioideni kukkavanat ovat huomattavan matalia toistaiseksi ja aika hauskoja matalia ne ovatkin ja raottelevat jo nuppujaan lupaavasti.

Fritillaria raddeana

Minut tuntevat ovat tienneet suhteestani keltaiseen, joka siedätyshoidon jälkeen on muuttunut lempeämmäksi eli keltainen kietoi minut hiljalleen ja nyt voin sanoa, että pari ihanaa keltaista jälleen on puutarhassani ja toinen tulossa vielä kasvihuoneessa (kunhan sää lämpenee).

Tätä c.bracteataa eli kermakiurunkannusta olen hehkuttanut jo aika paljon!

Ja tämä suloisuus Epimedium 'Amber Queen'

Uusi viikko on aluillaan ja viileyttä on edelleen luvassa ja vettä 'kaikissa olomuodoissaan' sanottiin säätiedotuksessa. Toivottavasti ei lunta kuitenkaan tulisi.

Pulsatilla 'Perlen Glocke'

Mukavaa viikkoa Sinulle!

💚

perjantai 17. huhtikuuta 2026

Blue carpet, nostopuuhia ja pehmeitä karvapalloja

 Suuri haaveeni on ollut blue carpet - sininen matto puutarhaani. Se toteutuu hiljalleen ja nautin nyt, kun kukinta on alkamassa. Sinisen maton väriläiskinä on kukkivat corydalikset ja ensimmäiset avautuvat koiranhampaat (Erythronium). Erilaiset pikarililjat (Fritillaria) ovat rohkeasti nousseet yöpakkasista huolimatta ja osa jo nuputtelee.






Nurmikko on hiljalleen muuttumassa sinisen sävyyn.







Erityisen ilahtunut olen pian avautuvasta keltakukkaisesta corydalis bracteatasta, joka pian avaa kukkansa.

Viime hetkellä nostin viimeisen maan pinnalle nousseen sipulikasan ylös. Se ahdisteli pionia niin kovasti, että työ oli pakko tehdä, että kummallakin riittää asuintilaa. Olin siis istuttanut kolme lilium martagon 'Arabian Night' kukkasipulia ja ne olivat jakautuneet reippaanlaisesti ja jaoin ne kahteen purkkiin ystäville ja yhden sipulin sitten itselle. Istutuskuopan maata paransin ja lannoitin luujauholla.  Aikaisemmin jaetut sipulikasat ovat lähteneet reippaasti myös kasvuun ja aika näyttää saanko niiltä kukinnon.


Kuvasta erottuu kolme jakautunutta sipulikasaa.



Rytörinteen kylmänkukkien nuput ovat nyt niin suloisia karvapalloja, pehmeitä ja ihania! Rytörinteessäkään muurahaiset eivät ole olleet toimettomana, pikkusinililjoja (Scilla bifolia) löytyy yllättävistä paikoista.





Kiersin pihaa ja katselin muutakin nousevaa. Jouluruusujen määrä onkin lisääntynyt itsestään. Suurin osa jouluruusuistani on vapaasti pölyttyneitä ja se ei minua haittaa. Niissä joskus on sangen hurmaavia värimuunnoksia. Kasvihuoneessa on yhdeksän pikkutainta vahvistumassa, odottamassa istutusta ja vahvistamassa jouluruusukantaa hiukan myöhemmin keväällä.




Nyt puutarhassa kukkii todella paljon ja se on iloinen asia! Pölyttäjiä on liikkeellä, kaikenlaista surinaa kuuluu ja näkyy. Toivottavasti sää pysyisi sellaisena, että pölyttäjien elo ei tulisi olemaan hankalaa viileyden vuoksi.


Sää on ihanasti hellinyt ja on ollut nautinnollista päästä puutarhaan puuhailemaan. Oikein ihanaa alkavaa viikonloppua Sinulle!

Hepatica nobilis alba


💚

lauantai 11. huhtikuuta 2026

Puutarhan kaunottaria ja kasvihuoneen taimetuksia

 Huhtikuu - hullu kuu, sanoi Rasmusnalle lasten satukirjassa, jossa kuvattiin vuodenkiertoa. Se pitänee paikkansa!

Sinivuokko (Hepatica nobilis) pihassa saniaisten alla.

Kevät on edennyt niin vauhdikkaasti, että ajatukset eivät tahdo pysyä samassa tahdissa. Päivällä hellii aurinko ja yöllä kurittaa pakkanen, viime yönä -6 astetta. Kasvihuoneessa taimetan jo yhtä ja toista muovilaatikoissa ja osa harson alla. Taimet ovat nousseet hyvin niin siemenkylvöissä kuin maailmalta taimina tulleissa kasveissa. eloa on myös viinirypäle 'Britan' oksissa, joita otin pakkasella hyötöön ja haaveeni näyttää onnistuneen. 'Britaa' on harvoin myynnissä, se on erinomainen rypäle ja olen sitä monella tapaa yrittänyt lisätä. Nyt näyttää siltä, että onnistuminen on lähellä.

Salkoruusuja, astereita, leijonankitoja...

Kaalikääryleitä






Toin kellarista agapanthuksenkin jo kasvihuoneeseen heräämään.

Viime vuonna heräsin jättiverbenan (Verbena bonariensis) kauneuteen ja taimetin sitä siemenistä. Talvetin kasvustot kellarissa ja pian parannan heränneen kasvuston ja jään odottamaan kukintaa. Lajike on 'Arvila' eli kyseessä on sangen upea ja kestävä lajike.

Kameran kanssa kiersin pihaa ja olen iloinen siitä, että fritillarioiden kasvustot ovat vielä maltilliset, samaa toivon vielä, sillä viime vuoden tappiot kukinnassa on hyvässä muistissa vielä.




Pienet sipulikukat heräilevät vauhdilla myös! Isäntä oli harmissaan, kun nurmikko jo vihertää ja sehän tietää nurmen leikkuuta. Lohduttelin häntä, että ei vielä aikoihin tarvitse leikkuria esiin ottaa, nurmella vihertää käenrieskat (Gagea), scillat (Scilla bifolia) ja posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), joiden matto on iloisesti levinnyt laajemmalle. Seassa on muutama pystykiurunkannus (corydalis), joita kasvaa nyt nurmikollakin. Siitä varmaan saan kiittää lintuja tai muurahaisia, siemenet ovat levinneet niin kauas kukkapenkistä ja kukinta on alkanut. Myös krookukset (Crocus) ovat ottaneet tilaa nurmikon puolelta ja tykkään kovasti! Kuvat alla vain nurmikolta, omenapuulehdossa kasvusto on laajempi jo nyt, siitä ei vielä kuvaa.


Etsinnän jälkeen pari vuotta sitten löysin Särkän perennataimistolta (suosikkitaimistoni aina) kangasvuokon (Pulsatilla vernalis). Pian sen kukka aukeaa. Samoin isolla nupulla on Rytörinteen kylmänkukka (Pulsatilla vulgaris).



Ensimmäien pioni on jo nupulla. Viime vuonna Neidonpioni (paeonia japonica, japansk pion) aloitti kukinnan 19.5., saa nähdä, kuinka nuppujen kehitys jatkuu ja koska kaunotar avaa kukkansa.


Kuvatessasi neidonpionia, huomasin koiranhampaidenkin jo olevan nupulla (kuvaa en huomannut ottaa). Myös imiköissä (Pulmonaria) on komeat nuput jo. Corydalikset kukkivat myös kukkamaassa ja levinneet sielläkin omatoimisesti ehkä nekin muurahaisten avustuksella.





Sitten huomasin tämän iiriksen. Iiriksiä (Iris) levitän tarpeen mukaan, harvemmin kuitenkin. Tämä pikkuinen on ihan itse myös päättänyt alkaa kasvamaan ilmeisimmin siemenestä yhden itohin juureen. Nostin sen pois eilen ja siirsin väljemmälle kasvupaikalle. Meillä tällaista omatoimista paikan haltuun ottoa tapahtuu monella kasvilla: sinikämmenillä, jouluruusuilla, kärhöillä, esikoilla... ja nyt myös näköjään iiriksilläkin.

Lintuja ei sovi unohtaa tästäkään postauksesta. Mustarastaat ovat pihan tutkimisen ja pöllyttämisen hoitaneet mallikkaasti, ne ovat opetelleet myös rasvamakkaran ritilällä oloa ja se näyttää hyvin huvittavalta, punarinta on sen jo oppinut. Nyt pihassa on uusi pariskunta, kainosti nekin ovat tulleet syömään ruokintapaikalla maahan tippuneita herkkupaloja ennen pesintää.



Kaino hymy kyyhkysellä.

Sää on ollut upea useana päivänä, taivas sininen ja aurinko paistaa. Muuttolintujen parvia ja auroja lentää joka päivä ylitse ja pelloilta kuuluu kurkien huudot. Tämä on ihanaa aikaa ja yöllinen pakkanen pitää huolta, ettei aika etene liian kovalla vauhdilla.

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚